Kakka
Tämä on luettelo Suomen pinta-aloiltaan 70 suurimmasta järvestä. Suomessa on 187 888 vähintään 5 aarin kokoista järveä ja lampea. Näistä 131 876 on alle hehtaarin kokoisia lampia. Järvistä on pinta-alaltaan yli yhden neliökilometrin 2 609, yli kymmenen neliökilometrin 326 ja yli sadan neliökilometrin 46. Tähdellä merkityt ovat Saimaan (Iso-Saimaan) selkiä, jotka ovat salmiyhteydessä keskenään ja joiden pinnat ovat samalla korkeudella. Tämän vuoksi niitä toisinaan pidetään yhtenä ainoana suurjärvenä, mutta salmien kapeuden vuoksi muun muassa ympäristöministeriö on laskenut ne omiksi järvikseen.
Samaan tapaan voitaisiin myös esimerkiksi seuraavat vedenpinnaltaan samalla korkeudella olevat monialtaiset vesialueet lukea yhdeksi suurjärveksi:
- Iso-Kalla (Kallavesi, Suvasvesi, Juurusvesi, Riistavesi ja Muuruvesi), pinta-ala 898 km²
- Kitkajärvi (Yli-Kitka ja Ala-Kitka) ja Posiojärvi
- Längelmävesi ja Roine-Mallasvesi
- Iisvesi, Niinivesi, Rasvanki ja Virmasvesi
Monet suurimmista järvistä sijaitsevat useamman kunnan, jopa useamman maakunnan alueella. Tällöin sijaintikunnista on lihavoitu se, jonka alueella järven laskujoen alkukohta sijaitsee.
Sijoitus | Nimi | Sijainti | Pinta-ala (km²) | Korkeus mpy (m) | Saaria | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|---|---|
1 | Saimaa | Etelä-Karjala (Imatra), Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo | 4 377,05 (Iso-Saimaa), 1 377,05 | 75,7 | 3 507 | Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. |
2 | Päijänne | Keski-Suomi ja Päijät-Häme (Asikkala) | 1 080,63 | 78,3 | 1 886 | Järven pohjoisosassa, Toivakan kunnan alueella on Suomen sisävesien syvin kohta, 95,2 m. |
3 | Inarijärvi | Inari | 1 040,28 | 119,0 | 3 318 | Lapin maakunnan suurin järvi ja Suomen toiseksi syvin järvi (92 m). |
4 | Oulujärvi | Kajaani, Paltamo ja Vaala | 928,09 | 122,7 | 665 | Oulujärven Ärjänselkä on Suomen sisävesien yhtenäisin selkävesi. |
5 | Pielinen | Eno, Juuka, Lieksa ja Nurmes | 894,21 | 93,7 | 1 259 | Koli sijaitsee järven länsirannalla. |
6 | Pihlajavesi* | Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava | 712,59 | 75,7 | 3 819 | Suomen saarisin järvi. Olavinlinna sijaitsee järvessä. |
7 | Orivesi* | Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Liperi, Rääkkylä ja Savonranta | 601,30 | 75,9 | 1 495 | Järven yksi osa, Kerimäen Paasselkä on meteoritörmäyksen jäänne. |
8 | Haukivesi* | Enonkoski, Joroinen, Rantasalmi, Savonlinna ja Varkaus | 562,31 | 75,8 | 2 158 | Linnansaaren kansallispuisto sijaitsee Haukivedellä. |
9 | Keitele (järvi) | Viitasaari ja Äänekoski | 493,59 | 99,5 | 836 | |
10 | Kallavesi | Kuopio ja Siilinjärvi | 472,76 | 81,8 | 1 929 | Iso-Kallan osa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen suurin ja Euroopan sisävesien suurin saari, Soisalo, sijaitsee Kallaveden ja sen laskureittien (Heinäveden ja Leppävirran reittien) välissä. |
11 | Puruvesi* | Kerimäki, Kesälahti ja Punkaharju | 420,86 | 75,8 | 720 | |
12 | Pyhäselkä* | Joensuu, Liperi, Pyhäselkä ja Rääkkylä | 361,10 | 75,9 | 615 | |
13 | Puula | Hirvensalmi ja Kangasniemi | 330,76 | 94,7 | 1 434 | |
14 | Lokka | Sodankylä | 315,40 | 244,0 | 53 | Suomen suurin tekojärvi. |
15 | Höytiäinen | Juuka, Kontiolahti ja Polvijärvi | 282,64 | 87,3 | 575 | Vuonna 1859 järven pintaa laskettiin vahingossa 9,5 metriä. |
16 | Näsijärvi | Tampere ja Ylöjärvi | 256,12 | 95,4 | 598 | |
17 | Yli-Kitka | Kuusamo ja Posio | 237,31 | 240,4 | 373 | Kitkajärven osa. |
18 | Suvasvesi | Kuopio ja Leppävirta | 233,58 | 81,8 | 688 | Iso-Kallan osa. Osittain syntynyt superharvinaisessa meteorin kaksoistörmäyksessä, jossa maahan putoamassa oleva meteori hajoaa juuri ennen osumistaan kahdeksi kappaleeksi. |
19 | Kemijärvi | Kemijärvi | 230,91 | 148,8 | 335 | |
20 | Juojärvi | Heinävesi, Outokumpu ja Tuusniemi | 219,54 | 101,0 | 738 | Suomen puhdasvetisimpiä järviä. |
21 | Pyhäjärvi | Kesälahti, Kitee ja Parikkala | 206,79 | 79,6 | 365 | |
22 | Enonvesi* | Enonkoski | 198,68 | 75,8 | ||
23 | Kiantajärvi | Suomussalmi | 191,15 | 199,1 | 144 | |
24 | Konnevesi | Konnevesi ja Rautalampi | 189,18 | 95,4 | 586 | |
25 | Nilakka | Keitele, Pielavesi ja Tervo | 168,51 | 102,3 | 150 | |
26 | Koitere | Ilomantsi | 167,02 | 143,4 | 427 | |
27 | Iisvesi | Tervo, Suonenjoki ja Rautalampi | 164,47 | 97,9 | Pinnankorkeudeltaan saman järvikokonaisuuden Iisvesi, Niinivesi, Rasvanki ja Virmasvesi osa. | |
28 | Juurusvesi | Kuopio, Nilsiä ja Siilinjärvi | 159,00 | 81,8 | Iso-Kallan osa. | |
29 | Pyhäjärvi | Eura, Säkylä ja Yläne | 155,19 | 44,0 | 102 | |
30 | Kivijärvi | Kannonkoski, Kinnula ja Kivijärvi | 154,03 | 130,8 | 453 | |
31 | Vanajavesi | Akaa, Hattula, Kalvola, Hämeenlinna ja Valkeakoski | 149,76 | 79,4 | 387 | Hämeenlinnaan ulottuva osa on pitkä ja kapea lahti |
32 | Porttipahta | Sodankylä | 148,60 | 244,0 | 150 | Suomen toiseksi suurin tekojärvi. |
33 | Lappajärvi | Alajärvi, Lappajärvi ja Vimpeli | 145,49 | 69,5 | 56 | Syntynyt meteoriitin törmäyksestä. |
34 | Suontee | Hirvensalmi ja Joutsa | 143,01 | 94,1 | 574 | Linnustollisesti merkittävä järvi. |
35 | Viinijärvi | Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi | 134,91 | 78,8 | 743 | |
36 | Längelmävesi | Kangasala, Kuhmalahti ja Orivesi | 133,04 | 84,2 | 801 | Pinnankorkeudeltaan samalla tasolla Mallasveden ja Roineen kanssa. |
37 | Kyyvesi | Kangasniemi ja Mikkeli | 128,23 | 100,6 | 1 117 | Vesi paikoin humuspitoista. |
38 | Pyhäjärvi | Pyhäjärvi | 121,79 | 139,6 | 115 | Pohjois-Pohjanmaan suurin järvi. |
39 | Pyhäjärvi | Nokia, Pirkkala ja Vesilahti | 121,61 | 77,2 | 295 | |
40 | Keurusselkä | Keuruu ja Mänttä | 117,30 | 105,4 | 675 | Mäntän aluevedet paikoin huonokuntoisia. |
41 | Onkivesi | Lapinlahti ja Maaninka | 113,62 | 84,7 | 199 | |
42 | Mallasvesi–Roine | Kangasala, Pälkäne ja Valkeakoski | 110,48 | 84,2 | 493 | Pinnankorkeudeltaan samalla tasolla Längelmäveden kanssa. |
43 | Pielavesi | Pielavesi | 110,10 | 102,3 | 473 | |
44 | Vesijärvi | Asikkala, Hollola ja Lahti | 107,57 | 81,4 | 114 | |
45 | Ontojärvi–Nurmesjärvi | Kuhmo | 104,57 | 159,2 | ||
46 | Kolima | Pihtipudas ja Viitasaari | 101,08 | 111,2 | 177 | |
47 | Rehja–Nuasjärvi | Kajaani ja Sotkamo | 96,44 | 137,9 | ||
48 | Kyrösjärvi | Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Ylöjärvi | 96,07 | 83,2 | ||
49 | Simpelejärvi | Parikkala ja Rautjärvi | 91,10 | 68,8 | Simpelejärven Siikalahti on Suomen merkittävimpiä lintuvesialueita. | |
50 | Simojärvi | Ranua | 89,93 | 176,3 | Eräs Suomen puhdasvetisimmistä järvistä. Linnustoltaan ja kalakannaltaan merkittävä järvi. | |
51 | Lohjanjärvi | Karjaa ja Lohja | 88,22 | 31,6 | ||
52 | Vuohijärvi | Kouvola ja Mäntyharju | 86,24 | 76,6 | ||
53 | Kermajärvi | Heinävesi | 85,57 | 80,1 | Merkittävä luonnonsuojelualue ja Heinäveden reitin pääjärvi. | |
54 | Jääsjärvi | Hartola ja Joutsa | 81,11 | 92,3 | ||
55 | Syväri | Nilsiä ja Varpaisjärvi | 80,74 | 95,5 | ||
56 | Unnukka | Leppävirta ja Varkaus | 80,54 | 81,3 | 400 | |
57 | Lentua | Kuhmo | 79,21 | 167,9 | ||
58 | Ruotsalainen | Asikkala ja Heinola | 79,11 | 77,5 | ||
59 | Kuolimo | Savitaipale ja Suomenniemi | 79,10 | 77,0 | ||
60 | Niinivesi | Rautalampi, Vesanto ja Tervo | 76,87 | 97,9 | Pinnankorkeudeltaan saman järvikokonaisuuden Iisvesi, Niinivesi, Rasvanki ja Virmasvesi osa. | |
61 | Kivijärvi | Lemi ja Luumäki | 76,37 | 75,2 | ||
62 | Muojärvi–Kirpistö | Kuusamo | 76,16 | 253,0 | ||
63 | Ruovesi | Ruovesi | 66,08 | 96,1 | ||
64 | Lestijärvi | Lestijärvi | 64,52 | 140,7 | ||
65 | Leppävesi | Jyväskylä, Laukaa ja Toivakka | 63,59 | 80,8 | ||
66 | Rikkavesi | Kaavi, Outokumpu ja Tuusniemi | 63,34 | 101,0 | ||
67 | Pyhäjärvi | Iitti ja Kouvola | 61,80 | 65,3 | ||
68 | Pyhäjärvi | Saarijärvi ja Äänekoski | 58,94 | 119,9 | ||
69 | Kynsivesi–Leivonvesi | Hankasalmi ja Laukaa | 58,76 | 87,8 | ||
70 | Suontienselkä–Paasvesi | Pieksämäki ja Suonenjoki | 57,54 | 99,4 |
Lähteet[muokkaa]
- Ympäristöministeriö (pinta-alatiedot)
- Suomen suurimmat järvet (sijaintikunnat, saarten lukumäärät)
- Kansalaisen karttapaikka (korkeudet mpy)