Muokataan sivua Karppikalat
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | '''Karppikalat''' (''Cypriniformes'') ovat hyvin menestyksekkäitä [[kala|kaloja]]. Karppikalaheimoja on kuusi ja lajeja jopa 2700, jotka asuttavat [[järvi]]ä, [[joki]]a ja vähäsuolaisia | + | '''Karppikalat''' (''Cypriniformes'') ovat hyvin menestyksekkäitä [[kala|kaloja]]. Karppikalaheimoja on kuusi ja lajeja jopa 2700, jotka asuttavat [[järvi]]ä, [[joki]]a ja vähäsuolaisia [[murtovesi]]ä [[Eurooppa|Euroopassa]], [[Aasia]]ssa, [[Afrikka|Afrikassa]] ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]]. Runsaslukuisin karppikalojen heimo on [[särkikalat|särkien heimo]] (''Cyprinidae''), johon kuuluu noin 2000 lajia. Muita heimoja ovat [[levänuoliaiset]] (''Gyrinocheilidae''), johon kuuluu neljä lajia, [[imukarpit]] (''Catostomidae'') noin 70 lajineen, [[piikkinuoliaiset]] (''Cobitidae'') yli sadan lajin voimin, [[kivennuoliaiset]] (''Balitoridae''), joka koostuu jopa 500 lajista, sekä [[koskibarbit]] (''Psilorhynchidae''). |
Karppikalojen alkukotina pidetään Etelä-Aasiaa, jossa edelleen valtaosa lajeista asustaa. Sieltä ne ovat levinneet ympäri maailmaa, lukuun ottamatta Australiaa ja Etelä-Amerikkaa. | Karppikalojen alkukotina pidetään Etelä-Aasiaa, jossa edelleen valtaosa lajeista asustaa. Sieltä ne ovat levinneet ympäri maailmaa, lukuun ottamatta Australiaa ja Etelä-Amerikkaa. | ||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Karppikalojen ruumis on sukkulamainen, yleensä sivuilta hieman litistynyt, ja suu sijaitsee kuonon kärjessä. Tästä yleisestä ruumiin rakenteesta on näin laajassa lajikunnassa tietysti poikkeuksiakin. | Karppikalojen ruumis on sukkulamainen, yleensä sivuilta hieman litistynyt, ja suu sijaitsee kuonon kärjessä. Tästä yleisestä ruumiin rakenteesta on näin laajassa lajikunnassa tietysti poikkeuksiakin. | ||
− | Koko on yhtä vaihteleva kuin ulkomuotokin. Suurin karppikala jättibarbi (''Catlocarpio siamensis'') kasvaa jopa kolmemetriseksi ja pienin, eräs eteläaasialainen laji, vain 12-millimetriseksi. | + | Koko on yhtä vaihteleva kuin ulkomuotokin. Suurin karppikala [[jättibarbi]] (''Catlocarpio siamensis'') kasvaa jopa kolmemetriseksi ja pienin, eräs eteläaasialainen laji, vain 12-millimetriseksi. |
Suomen tunnetuimpia karppikaloja lienevät [[särki]], [[säyne]], [[salakka]], [[lahna]], [[ruutana]] ja [[sorva]]. | Suomen tunnetuimpia karppikaloja lienevät [[särki]], [[säyne]], [[salakka]], [[lahna]], [[ruutana]] ja [[sorva]]. |