Muokataan sivua Koski
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | '''Koski''' on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen. Erotuksena [[vesiputous|vesiputoukseen]], koskessa vesi virtaa | + | '''Koski''' on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen. Erotuksena [[vesiputous|vesiputoukseen]], koskessa vesi virtaa uoman pohjaa pitkin eikä putoa vapaasti. Koski alkaa ''niskalta'' ja päättyy usein ''[[Suvanto|suvantoon]]''. Näiden paikkojen korkeusero on kosken korkeus. Veneellä laskemattomat jyrkkäputouksiset kosket ovat [[köngäs (koski)|könkäitä]]. |
− | + | Vapaana virtaavia koskia on Suomessa etenkin [[Kainuu]]ssa, ja yksi tunnetuimmista on [[Oulankajoki|Oulankajoen]] [[Kiutaköngäs]], mutta suurin [[Tornio|Torniossa]], Kukkolan kylässä sijaitseva [[Kukkolankoski]]. 1800-luvulla Suomessa koskien ympärille syntyi [[rautaruukki|ruukki]]yhteisöjä, koska niistä saatiin teollisuudessa tarvittavaa vesivoimaa. Myös [[Vesimylly|mylly]]t rakennettiin koskien äärelle. | |
− | |||
− | Vapaana virtaavia koskia on Suomessa etenkin | ||
== Koskiensuojelu == | == Koskiensuojelu == | ||
− | Suomessa yksi intressiriitoja aiheuttaneista luonnonsuojelutoimista on ollut [[koskiensuojelulaki|koskiensuojeluohjelma]]. Koskia on nimittäin 1800- ja 1900-luvuilla | + | Suomessa yksi intressiriitoja aiheuttaneista luonnonsuojelutoimista on ollut [[koskiensuojelulaki|koskiensuojeluohjelma]]. Koskia on nimittäin 1800- ja 1900-luvuilla padottu myllyjen ja sähkövoimalaitosten tarpeisiin sekä perattu uittojen tarpeisiin. Koskiensuojeluohjelmassa 1970-luvulta lähtien on pyritty säästämään patoamattomat ja perkaamattomat kosket luonnontilaisina, koska monen kalalajin – erityisesti lohikalojen – elämänkaaressa kosket ovat elintärkeitä. |
Myös koskien virkistyskäyttö aiheuttaa ristiriitaisia tarpeita. Kalojen ja kalastuksen tarpeisiin on ennallistettu aiemmin perattuja koskia lisäämällä niihin kiviä. Tämä vaikeuttaa melonnan harrastamista. | Myös koskien virkistyskäyttö aiheuttaa ristiriitaisia tarpeita. Kalojen ja kalastuksen tarpeisiin on ennallistettu aiemmin perattuja koskia lisäämällä niihin kiviä. Tämä vaikeuttaa melonnan harrastamista. | ||
Rivi 16: | Rivi 14: | ||
Tukkilaisperinteen ylläpidossa yksi taitolaji on koskenlasku. Se voidaan tehdä veneellä, mutta kuninkuuslajina on koskenlasku tukilla sestointa apuna käyttäen. | Tukkilaisperinteen ylläpidossa yksi taitolaji on koskenlasku. Se voidaan tehdä veneellä, mutta kuninkuuslajina on koskenlasku tukilla sestointa apuna käyttäen. | ||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Rivi 26: | Rivi 19: | ||
* [http://www.teuva.fi/maisema/jokiva3b.htm Koskiluokitus] | * [http://www.teuva.fi/maisema/jokiva3b.htm Koskiluokitus] | ||
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=151&a=02692 YLE Elävä arkisto - Oulujoen vanha venereitti] | * [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=151&a=02692 YLE Elävä arkisto - Oulujoen vanha venereitti] | ||
− | |||
− |