Ero sivun ”Tokot” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{Lähteetön}} | ||
| + | |||
'''Tokot''' (''Gobiidae'') on [[Ahvenkalat|ahvenkalojen]] heimo, jonka lajeja esiintyy kaikissa maailman merissä etenkin [[lauhkea vyöhyke|lauhkeassa vyöhykkeessä]]. Ne ovat varsin pieniä, solakkaruumiisia kaloja, joilla on kaksi selkäevää. Vatsaevät ovat usein sulautuneet yhteen eräänlaiseksi imukupiksi, jolla tokot voivat kiinnittyä pohjakiviin. Enimmäkseen ne viihtyvät pohjalla matalassa rantavedessä, toiset nousevat jokisuihin, toiset painuvat matalanmeren vyöhykettä syvemmällekin. Samoin kuin simput ne lepäilevät pitkiä aikoja liikkumatta pohjalla ja syöksyvät silloin tällöin vikkelästi nappaamaan suuhunsa madon, vesihyönteisen tai äyriäisen. | '''Tokot''' (''Gobiidae'') on [[Ahvenkalat|ahvenkalojen]] heimo, jonka lajeja esiintyy kaikissa maailman merissä etenkin [[lauhkea vyöhyke|lauhkeassa vyöhykkeessä]]. Ne ovat varsin pieniä, solakkaruumiisia kaloja, joilla on kaksi selkäevää. Vatsaevät ovat usein sulautuneet yhteen eräänlaiseksi imukupiksi, jolla tokot voivat kiinnittyä pohjakiviin. Enimmäkseen ne viihtyvät pohjalla matalassa rantavedessä, toiset nousevat jokisuihin, toiset painuvat matalanmeren vyöhykettä syvemmällekin. Samoin kuin simput ne lepäilevät pitkiä aikoja liikkumatta pohjalla ja syöksyvät silloin tällöin vikkelästi nappaamaan suuhunsa madon, vesihyönteisen tai äyriäisen. | ||
Versio 12. heinäkuuta 2010 kello 10.21
| 45px | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
Tokot (Gobiidae) on ahvenkalojen heimo, jonka lajeja esiintyy kaikissa maailman merissä etenkin lauhkeassa vyöhykkeessä. Ne ovat varsin pieniä, solakkaruumiisia kaloja, joilla on kaksi selkäevää. Vatsaevät ovat usein sulautuneet yhteen eräänlaiseksi imukupiksi, jolla tokot voivat kiinnittyä pohjakiviin. Enimmäkseen ne viihtyvät pohjalla matalassa rantavedessä, toiset nousevat jokisuihin, toiset painuvat matalanmeren vyöhykettä syvemmällekin. Samoin kuin simput ne lepäilevät pitkiä aikoja liikkumatta pohjalla ja syöksyvät silloin tällöin vikkelästi nappaamaan suuhunsa madon, vesihyönteisen tai äyriäisen.
Suomessa tokkoja esiintyy viisi lajia: hietatokko (Pomatoschistus minutus), liejutokko (Pomatoschistus microps), mustatokko (Gobius niger), seitsenruototokko (Gobiusculus flavescens) sekä tulokaslaji mustakitatokko (Neogobius melanostomus).