|
|
| Rivi 24: |
Rivi 24: |
| | }} | | }} |
| | | | |
| − | '''Ankerias''' (''Anguilla anguilla'') on käärmemäinen [[kala]], pituudeltaan normaalisti 40–100 cm ja painoltaan 200–1 500 g, mutta voi kuitenkin painaa jopa viisi kilogrammaa. Se muuttaa muotoaan elämänsä aikana: nuoria ankeriaita sanotaan [[toukka|toukiksi]] tai [[lasiankerias|lasiankeriaiksi]]. Näitä noin viiden sentin pituisia, läpikuultavia otuksia luultiin ensin eri lajiksi, jolloin ankeriaiden luultiin syntyvän aikuisina, ja mitä kummallisimpia tarinoita kerrottiin niiden lisääntymisestä.
| + | {{kives?pussi}} |
| − | | |
| − | == Lisääntyminen ==
| |
| − | Ankeriaat vaeltavat lisääntymisalueelleen [[sargassomeri|Sargassomerelle]]. Ankeriaan toukat kasvavat Sargassomerellä ja matkustavat varttuessaan Pohjois-Eurooppaan Golfvirtaa pitkin. Suomen rannikolle saapuessaan ne ovat jo noin 4-vuotiaita ja 20 cm:n pituisia. Atlantilla elää toinenkin ankeriaslaji, [[amerikanankerias]] (''Anguilla rostrata''). Näitä pidettiin ennen saman lajin eri populaatioina, mutta nyttemmin ne on erotettu eri lajeiksi.
| |
| − | | |
| − | == Esiintyminen ==
| |
| − | Uusien, [[joki]]vesiin vaeltavien ankeriaiden määrä on pudonnut yhteen prosenttiin 1980-lukua edeltävältä tasolta. Koko Euroopan ankeriaskanta on romahtanut ilman yksittäistä selvää syytä. Mahdollisiksi tekijöiksi on arvioitu ylikalastusta, sisämaan elinympäristöjen katoamista, ilmastonmuutosta ja merivirtojen muutosta, tauteja ja saasteita. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt ankeriaan äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. WWF:n kalaoppaassa ankerias on punaisella listalla. Ankerias lisättiin uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kauppaa säätelevän kansainvälisen CITES-sopimuksen liitteeseen II kesäkuussa 2007. Ankeriaan uhanalaisuusluokitus astui voimaan maaliskuussa 2009. Tämän jälkeen ankeriaan kansainvälinen kauppa on sopimusvaltioissa erityisluvanvaraista.
| |
| − | | |
| − | == Ravinto ==
| |
| − | Pian kuoriutumisensa jälkeen ''leptocephalus''-toukka nauttii ensiateriansa ruskuaispussistaan. Sitten se siirtyy syömään mikroskooppisen pientä [[plankton]]ia. Toden teolla ankerias alkaa kuitenkin syödä ja kasvaa vasta Euroopan makeissa vesissä. Petoja välttääkseen se aterioi yöllä. Suurehkot ankeriaat saalistavat äyriäisiä, hyönteisiä ja jopa toisia [[kala|kaloja]], sekä pieniä vesilintuja. Erityisesti ne pitävät kuolleista tai kuolevista eläimistä.
| |
| − | | |
| − | == Käyttö ruokakalana ==
| |
| − | Ankeriasta syödään paljon Saksassa, Englannissa ja Virossa. Ankerias on erittäin vahva ja sitkeähenkinen, minkä lisäksi se osaa kiemurrella myös taaksepäin. Ankeriaan veri aiheuttaa monille iho-oireita ja ärsyttää etenkin haavoja. Ärsytystä aiheuttavat valkuaisaineet hajoavat n. 50–70 °C:n lämpötilassa. Se kaivautuu usein nuorena hiekan sekaan.
| |
| − | | |
| − | | |
| − | == Lähteet ==
| |
| − | *[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/ankerias/ RKTL Kala-atlas: Ankerias]
| |
| − | *http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankerias
| |
| − | | |
| − | [[luokka:ankeriaat]]
| |
| − | [[luokka: suomalaiset kalalajit]]
| |
