Ero sivun ”Jokien kunnostus” versioiden välillä
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | + | Suomessa on paljon [[joki]]a, jotka kaipaavat '''kunnostusta'''. Kunnostustarvetta aiheuttavat esimerkiksi jokien perkaukset maankuivatuksen ja tulvasuojelun takia, voimatalouskäyttö, tai [[valuma-alue]]elta tuleva kuormitus, joka voi aiheuttaa jokien [[happamoituminen|happamoitumista]], [[rehevöityminen|rehevöitymistä]] ja umpeenkasvua, tai vedenlaadun heikkenemistä. Voimatalouskäytössä olevat joet kärsivät [[ranta|rantojen]] [[eroosio]]sta, ja vedenlaadun heikkenemisestä. Usein myös virtavesille tyypillinen eliöstö taantuu. | |
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
Peratuille joille tyypillisiä ongelmia ovat myös virtaamien säätely ja muuttuneet virtausolosuhteet, uomien syventäminen, pengertäminen ja suoristaminen. Eliöstön elinolosuhteita heikentävät joen rakenteellisen yksipuolisuuden lisäksi myös huono vedenlaatu ja usein suuret lämpötilavaihtelut. | Peratuille joille tyypillisiä ongelmia ovat myös virtaamien säätely ja muuttuneet virtausolosuhteet, uomien syventäminen, pengertäminen ja suoristaminen. Eliöstön elinolosuhteita heikentävät joen rakenteellisen yksipuolisuuden lisäksi myös huono vedenlaatu ja usein suuret lämpötilavaihtelut. | ||
Rivi 10: | Rivi 6: | ||
Kunnostustoimenpiteissä kannattaa ottaa huomioon joen valuma-alueen tila ja [[hajakuormitus]]. Suomessa on 80% [[metsätalous]]maata, joten metsätaloudella on suuri merkitys jokien tilaan. | Kunnostustoimenpiteissä kannattaa ottaa huomioon joen valuma-alueen tila ja [[hajakuormitus]]. Suomessa on 80% [[metsätalous]]maata, joten metsätaloudella on suuri merkitys jokien tilaan. | ||
− | Esimerkiksi taloudellisen tuen ja tiedotuksen avulla voidaan vaikuttaa hajakuormituksen vähenemiseen. | + | Esimerkiksi taloudellisen tuen ja tiedotuksen avulla voidaan vaikuttaa hajakuormituksen vähenemiseen. |
==Kunnostusesimerkkejä== | ==Kunnostusesimerkkejä== |
Nykyinen versio 31. heinäkuuta 2010 kello 20.41
Suomessa on paljon jokia, jotka kaipaavat kunnostusta. Kunnostustarvetta aiheuttavat esimerkiksi jokien perkaukset maankuivatuksen ja tulvasuojelun takia, voimatalouskäyttö, tai valuma-alueelta tuleva kuormitus, joka voi aiheuttaa jokien happamoitumista, rehevöitymistä ja umpeenkasvua, tai vedenlaadun heikkenemistä. Voimatalouskäytössä olevat joet kärsivät rantojen eroosiosta, ja vedenlaadun heikkenemisestä. Usein myös virtavesille tyypillinen eliöstö taantuu.
Peratuille joille tyypillisiä ongelmia ovat myös virtaamien säätely ja muuttuneet virtausolosuhteet, uomien syventäminen, pengertäminen ja suoristaminen. Eliöstön elinolosuhteita heikentävät joen rakenteellisen yksipuolisuuden lisäksi myös huono vedenlaatu ja usein suuret lämpötilavaihtelut.
Jokien kunnostukset perustuvat suurimmaksi osaksi eliöstön elinolojen parantamiseen ja kalastusmahdollisuuksien lisäämiseen. Joen mutkittelun lisääminen monipuolistaa uomaa ja parantaa mahdollisuuksia alkuperäisen eliöstön palautumiselle. Voimatalouskäytössä olevilla joilla voi toteuttaa erilaisia hoito- ja kunnostustoimenpiteitä, muun muassa rantojen eroosiosuojausta, pohjapatojen rakentamista ja maisemointitöitä.
Kunnostustoimenpiteissä kannattaa ottaa huomioon joen valuma-alueen tila ja hajakuormitus. Suomessa on 80% metsätalousmaata, joten metsätaloudella on suuri merkitys jokien tilaan. Esimerkiksi taloudellisen tuen ja tiedotuksen avulla voidaan vaikuttaa hajakuormituksen vähenemiseen.
Kunnostusesimerkkejä[muokkaa]
- koski ja suvanto-vuorottelun palauttaminen
- kuivien uomien uudelleen käyttöönotto
- uoman kaventaminen ja syventäminen
- niemekkeiden ja karikoiden rakentaminen
Katso myös[muokkaa]
- Vesistöjen kunnostus
- Virtavesien kunnostus
- Järvien kunnostus
- Purojen kunnostus
- Pienvesien kunnostus
- Luonnonmukainen peruskuivatus