Halistenkoski

{{tietolaatikko | sisältö = {{tietolaatikko/otsikko

  | tausta = #b2dfb2
  | reunaväri = #bbb

Halistenkoski on Aurajoen viimeinen koski, ennen kuin se laskee Turun keskustan läpi Saaristomereen. Halistenkoski sijaitsee Halisten kaupunginosassa, noin 4km Turun keskustasta. <ref name=perhorasia>Perhorasia - Halistenkoski. {{#if:23.1 2011|Viitattu 23.1 2011|}}</ref> Kosken yli menee kaksi siltaa - 30-luvulla rakennettu kevyen liikenteen silta sekä 80-luvulla rakennettu Halistensilta. <ref name=wikipedia>Wikipedia - Halistenkoski. {{#if:23.1 2011|Viitattu 23.1 2011|}}</ref> Kosken vieressä on myös vuodesta 1923 asti ollut Turun vesilaitos. Kalaporras rakennettiin vuonna 1995 lohikalojen kutupaikoille nousua helpottamaan. Aurajoki laskee seitsemän metriä Halistenkosken aikana. <ref name=wikipedia>Wikipedia - Halistenkoski. {{#if:23.1 2011|Viitattu 23.1 2011|}}</ref>

Historia

Halistenkoski valjastettiin tuotantokäyttöön jo keskiajalla. Halistenkoskea ovat aikoinaan hyödyntäneet mm. verkatehdas, jauhomyllyjä ja vanuttamo. Aikaisimmat merkinnät paikalla sijainneesta myllystä on jo vuodelta 1352. <ref name=wikipedia>Wikipedia - Halistenkoski. {{#if:30.1 2011|Viitattu 30.1 2011|}}</ref>

Virtaama

Halistenkosken virtaamaa on alettu seuraamaan vuonna 1938. Keskivirtaama Halistenkoskella on 6,9 kuutioa sekunnissa. Suurin mitattu luku on ollut 206 kuutiota sekunnissa ja huonoimpina aikoina virtaamaa ei ole lainkaan. <ref name=ymparisto>Ymparisto - Aurajoen vesistöalueen säännöstely. {{#if:31.1 2011|Viitattu 31.1 2011|}}</ref>

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu

Kesähelteillä virtaama pysyy aivan minimissään Halistenkoskella.

Kalasto

Koko Aurajoesta on tavattu kaiken kaikkiaan 37 kalalajia sekä ympyräsuiset nahkiainen sekä pikkunahkiainen. Halistenkoski lienee koko joen lajirikkain koski, sillä se on ensimmäinen nousueste mereltä katsottuna. Yleisimmät lajit ovat ahven, kiiski, kivennuolianen, hauki, särki, lahna, pasuri, salakka, turpa ja törö, sekä istutetut ja jokeen kudulle nousevat kirjolohi, meritaimen sekä merilohi. <ref name=koroinen>Aurajoen kalat. {{#if:31.1 2011|Viitattu 31.1 2011|}}</ref> Muita Aurajoesta tavattuja lajeja ovat ankerias, hietatokko, kivisimppu, kolmipiikki, kymmenpiikki, kuha, kuore, made, siika, silakka, sorva, säyne, vimpa, kivinilkka, miekkasärki, mutu, ruutana ja hopearuutana, sekä istutetut harjus, puronieriä, toutain, harmaanieriä, karppi ja suutari. <ref name=aurajoen kehittämisohjelma>Aurajoki.net - Aurajoen kehittämisohjelma. {{#if:31.1 2011|Viitattu 31.1 2011|}}</ref>

Kalaporras

Halistenkosken kalaporras rakennettiin vuonna 1995 ja se kunnostettiin vuonna 2002 nahkiaisten nousun parantamiseksi. <ref name=TKK>TKK - Halistenkoski. {{#if:3.2.2011|Viitattu 3.2.2011|}}</ref> Halistenkosken kalatie on pystyrako- ja allastyyppisen kalaportaan yhdistelmä. Se koostuu 22 altaasta joiden syvyys on noin 1,5m. Altaiden pohjat on täytetty soralla. Koko porrasrakennelman putouskorkeus on 5,5 metriä. <ref name=Turkuai>Turkuai - Halistenkosken kalatie. {{#if:3.2.2011|Viitattu 3.2.2011|}}</ref> Kalatien ylimmässä altaassa on kalojen kiinniottolaite, joka mahdollistaa lajiston, lukumäärän ja painon seuraamisen. <ref name=LSkalastusalue>Lounais-Suomen Kalastusalue - Halistenkosken kalatie. {{#if:3.2.2011|Viitattu 3.2.2011|}}</ref> Yleisimmät kalatieltä tavattavat lajit ovat meritaimen, merilohi sekä kirjolohi. Muita yleisimpiä kalatieltä tavattavia lajeja ovat särki, vimpa sekä lahna. Niille virtaus on kuitenkin liian kova, joten ne nousevat kalatielle vain miedoimpien virtauksien aikana. Myös ankerias ja nahkiainen saattaa näyttäytyä altaissa. <ref name=koroinen>Aurajoen kalat. {{#if:3.2.2011|Viitattu 3.2.2011|}}</ref> Kalaportaaseen nousevien kalojen määrä riippuu suuresti Aurajoen vuosittaisesta vesimäärästä. Huippuvuonna 1998 lohikaloja nousi kalaportaan kautta noin 370 kappaletta, kun taas kuivana vuonna 2003 lohikaloja nousi vain kolmisenkymmentä kappaletta. <ref name=LSkalastusalue>Lounais-Suomen Kalastusalue - Halistenkosken kalatie. {{#if:3.2.2011|Viitattu 3.2.2011|}}</ref>

Lähteet

<references />