Ero sivun ”Särki” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
[[Tiedosto:250px-Rutilus_rutilus_2009_G3.jpg|thumb|]] | [[Tiedosto:250px-Rutilus_rutilus_2009_G3.jpg|thumb|]] | ||
| − | '''Särki''' (''Rutilus rutilus'') on makean ja murtoveden kala. Sillä on punaiset silmät ja punaiset vatsanpuoleiset | + | '''Särki''' (''Rutilus rutilus'') on makean ja murtoveden kala. Sillä on punaiset silmät ja punaiset vatsanpuoleiset [[evä]]t. Särjen [[peräevä]] on lyhyt ja sen [[suomu]]t ovat suuria. Särki kasvaa tavallisesti 15–25 cm:n pituiseksi, joskus jopa 45 cm pitkäksi. |
| − | Särkeä esiintyy Aasian länsiosissa ja miltei koko Euroopassa, ei kuitenkaan Espanjassa, Italiassa tai Kreikassa. Suomessa sitä esiintyy yleisenä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. [[Rehevöityminen|Rehevöityneissä]] | + | Särkeä esiintyy Aasian länsiosissa ja miltei koko Euroopassa, ei kuitenkaan Espanjassa, Italiassa tai Kreikassa. Suomessa sitä esiintyy yleisenä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. [[Rehevöityminen|Rehevöityneissä]] [[järvi]]ssä särki on usein yleisin [[kala]]laji. Tällaisista järvistä on yritetty vähentää biomassaa hoitokalastamalla särjet pois tiheällä [[verkko|verkolla]], [[rysä]]llä tai [[nuotta|nuotalla]]. Särkien määrää voidaan pienentää myös istuttamalla petokaloja, esimerkiksi [[kuha]]a. Särki on parvikala, ja jos kalastaja osuu särkiapajalle, kalaa voi tulla paljonkin. Kesäpäivinä särkiparvet pysyvät lämpimässä pintavedessä, ja siksi särki onkin varsin yleinen onkisaalis. Särjet syövät pienikokoisina [[eläinplankton]]ia ja suurempikokoisena enimmäkseen pohjaeläimiä. Särki kutee toukokuusta kesäkuun alkupuolelle. Särjen [[mäti]] on takertuvaa. |
Versio 6. maaliskuuta 2011 kello 03.50
Särki (Rutilus rutilus) on makean ja murtoveden kala. Sillä on punaiset silmät ja punaiset vatsanpuoleiset evät. Särjen peräevä on lyhyt ja sen suomut ovat suuria. Särki kasvaa tavallisesti 15–25 cm:n pituiseksi, joskus jopa 45 cm pitkäksi.
Särkeä esiintyy Aasian länsiosissa ja miltei koko Euroopassa, ei kuitenkaan Espanjassa, Italiassa tai Kreikassa. Suomessa sitä esiintyy yleisenä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Rehevöityneissä järvissä särki on usein yleisin kalalaji. Tällaisista järvistä on yritetty vähentää biomassaa hoitokalastamalla särjet pois tiheällä verkolla, rysällä tai nuotalla. Särkien määrää voidaan pienentää myös istuttamalla petokaloja, esimerkiksi kuhaa. Särki on parvikala, ja jos kalastaja osuu särkiapajalle, kalaa voi tulla paljonkin. Kesäpäivinä särkiparvet pysyvät lämpimässä pintavedessä, ja siksi särki onkin varsin yleinen onkisaalis. Särjet syövät pienikokoisina eläinplanktonia ja suurempikokoisena enimmäkseen pohjaeläimiä. Särki kutee toukokuusta kesäkuun alkupuolelle. Särjen mäti on takertuvaa.
Särkeä ei juurikaan arvosteta ruokakalana, sillä se on varsin ruotoinen. Särkeä kuitenkin hyödynnetään lemmikkieläinten ja turkiseläinten ravintona. Särki on myös suosittu syöttikala ravustuksessa ja täkyonginnassa.
Nimelle särki löytyy etymologisesti läheisiä vastineita sukukielistä, viroksi särg ja ersäksi serge, сэрьге merkityksessä 'särki', sekä komiksi tšeri, чери ja udmurtiksi tšorig, чориг merkityksessä 'kala'.
Särki voi risteytyä lahnan kanssa, jolloin jälkeläisiä kutsutaan särkilahnoiksi.
Lähteet
- Wikipedia.fi - Särki. {{#if:7.11. 2011|Viitattu 7.11. 2011|}}
Aiheesta muualla
|
Kalapedian kuvapalvelussa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Särki. |