Ero sivun ”Perhoperuke” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Korjattava/kuvitus}} | {{Korjattava/kuvitus}} | ||
| − | '''Perhoperuke''' on ketjun viimeinen lenkki [[perho]]n ja heitto[[siima]]n välissä | + | '''Perhoperuke''' on ketjun viimeinen lenkki [[perho]]n ja heitto[[siima]]n välissä.Perhoperukkeella on erittäin iso vaikutus siihen, kuinka perhon tarjoilu kaloille onnistuu. Perhoperukkeen avulla siis yhdistetään kevyt perho ja paksu heittosiima toisiinsa. Peruke toimii jatkeena heittosiimalle niin, että perho on mahdollista antaa kalalle mahdollisimman luontevasti häiriöttämästi. Perhoperuke on rakenteeltaan kartiomainen eli kärkeä kohti kapeneva. |
| − | + | Perhoperukkeita voi valmistaa itse tai ostaa kaupasta valmiina. Valmisperukkeita on saatavissa niin punottuina, kartiosiimana kuin ns. polykartionakin. | |
== Yleistä == | == Yleistä == | ||
| − | + | Aloittelijan kannattaisi ostaa ensimmäiseksi perukkeekseen valmis monofiiliperuke, jonka kärkiosan paksuus on 2X = 0.22 mm. Sen kärkeen solmitaan lisäksi 0.5 m:n pätkä 0.20 mm:n perukesiimaa sekä metrin pätkä 0.18 mm:n perukesiimaa. Näin perukkeesta saadaan paljon pitkäikäisempi ja toimivampi. | |
| − | Yleissääntönä voi sanoa, että | + | Yleissääntönä voi sanoa, että perhoperuke tulisi olla samanpituinen, kuin vapa. Kuitenkin erilaiset kalastusolosuhteet, heittotekniikat, heittosiimat ja käytettävät kalastustekniikat vaikuttavat perukkeen pituuteen ja sen rakenteeseen. |
Toisena vaihtoehtona on solmia peruke itse erivahvuisista perukesiiman pätkistä. Tässä yksi perukemalli mittoineen: | Toisena vaihtoehtona on solmia peruke itse erivahvuisista perukesiiman pätkistä. Tässä yksi perukemalli mittoineen: | ||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
*100 cm 0.19 mm:stä + | *100 cm 0.19 mm:stä + | ||
*140 cm 0.17 mm:stä | *140 cm 0.17 mm:stä | ||
| − | |||
| − | Lisäksi | + | Perhoperukkkeen voi kiinnittää heittosiimaan naulasolmulla, lenkillä tai liimalla. Lenkkiliitoksessa siiman päälle laitetaan punottu sukka, jonka päässä olevaan lenkkiin peruke kiinnitetään. "Sukka" kannattaa varmistaa tipalla pikaliimaa liitoksen tyveen. Perukesiimaa pitää olla eri vahvuuksissa, jotta peruketta voitaisiin tarvittaessa jatkaa tai että sen kärkeä saadaan ohennettua. |
| + | |||
| + | Lisäksi perhokalastajalla kannattaa olla siimaleikkurit, jolla solmuista saadaan leikattua ylimääräiset siimanpätkät pois. Siimaleikkuriksi kelpaa mainiosti vaikkapa kynsileikkurit, mutta tarkoitukseen tehdyt mallit kestävät kauemmin ja lisäksi niiden leikkauspinta on suora. | ||
| Rivi 28: | Rivi 29: | ||
== X-luokitus == | == X-luokitus == | ||
| − | Perukesiimat tunnistetaan siiman paksuuden | + | Perukesiimat tunnistetaan siiman paksuuden, eli halkaisijan perusteella. Muussa kalastuksessa käytössä olevan Ø mm lisäksi perhokalastuksessa käytettävien perukkeiden paksuudet ilmoitetaan edelleenkin yleisesti vielä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla käytetyistä silkkisuoniperukkeista (gut) periytyvällä X-mitoituksella. Perusvalikoimaksi sisävesillä 1-käden vavoilla tapahtuvaan perhokalastukseen kannattaa hankkia rullat 1X, 2X, 3X, 4X ja 5X vahvuuksia. |
{| class="{{prettytable}}" | {| class="{{prettytable}}" | ||
|- | |- | ||
| Rivi 56: | Rivi 57: | ||
== Perukkeiden ja perukesiimojen säilytys == | == Perukkeiden ja perukesiimojen säilytys == | ||
| − | Perukesiimat voidaan säilyttää omilla puolillaan, jotka yleensä | + | Perukesiimat voidaan säilyttää omilla puolillaan, jotka yleensä kiinnittyvät toisiinsa, tai tähän tarkoitukseen valmistetuissa koteloissa. Valmiit perukkeet voi säilöä esimerkiksi ns. "perukelompakkoon", jossa ne säilyvät siististi, sotkeutumatta toisiinsa. |
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2011 kello 19.11
|
Tästä artikkelista puuttuu sille olennaista kakkaa.
Voit auttaa Kalapediaa lisäämällä artikkeliin kuvia |
Perhoperuke on ketjun viimeinen lenkki perhon ja heittosiiman välissä.Perhoperukkeella on erittäin iso vaikutus siihen, kuinka perhon tarjoilu kaloille onnistuu. Perhoperukkeen avulla siis yhdistetään kevyt perho ja paksu heittosiima toisiinsa. Peruke toimii jatkeena heittosiimalle niin, että perho on mahdollista antaa kalalle mahdollisimman luontevasti häiriöttämästi. Perhoperuke on rakenteeltaan kartiomainen eli kärkeä kohti kapeneva. Perhoperukkeita voi valmistaa itse tai ostaa kaupasta valmiina. Valmisperukkeita on saatavissa niin punottuina, kartiosiimana kuin ns. polykartionakin.
Yleistä[muokkaa]
Aloittelijan kannattaisi ostaa ensimmäiseksi perukkeekseen valmis monofiiliperuke, jonka kärkiosan paksuus on 2X = 0.22 mm. Sen kärkeen solmitaan lisäksi 0.5 m:n pätkä 0.20 mm:n perukesiimaa sekä metrin pätkä 0.18 mm:n perukesiimaa. Näin perukkeesta saadaan paljon pitkäikäisempi ja toimivampi.
Yleissääntönä voi sanoa, että perhoperuke tulisi olla samanpituinen, kuin vapa. Kuitenkin erilaiset kalastusolosuhteet, heittotekniikat, heittosiimat ja käytettävät kalastustekniikat vaikuttavat perukkeen pituuteen ja sen rakenteeseen.
Toisena vaihtoehtona on solmia peruke itse erivahvuisista perukesiiman pätkistä. Tässä yksi perukemalli mittoineen:
- 40 cm 0.50 mm:stä +
- 60 cm 0.35 mm:stä +
- 70 cm 0.26 mm:stä +
- 60 cm 0.22 mm:stä +
- 100 cm 0.19 mm:stä +
- 140 cm 0.17 mm:stä
Perhoperukkkeen voi kiinnittää heittosiimaan naulasolmulla, lenkillä tai liimalla. Lenkkiliitoksessa siiman päälle laitetaan punottu sukka, jonka päässä olevaan lenkkiin peruke kiinnitetään. "Sukka" kannattaa varmistaa tipalla pikaliimaa liitoksen tyveen. Perukesiimaa pitää olla eri vahvuuksissa, jotta peruketta voitaisiin tarvittaessa jatkaa tai että sen kärkeä saadaan ohennettua.
Lisäksi perhokalastajalla kannattaa olla siimaleikkurit, jolla solmuista saadaan leikattua ylimääräiset siimanpätkät pois. Siimaleikkuriksi kelpaa mainiosti vaikkapa kynsileikkurit, mutta tarkoitukseen tehdyt mallit kestävät kauemmin ja lisäksi niiden leikkauspinta on suora.
Perukesiimoja voi säilyttää omilla puolillaan tai tarkoitusta varten valmistetuissa koteloissa jotka on usein varustettu siimaleikkurilla. Edessä Loopin Tippet Dispenser, oikealla Roe MFG.
X-luokitus[muokkaa]
Perukesiimat tunnistetaan siiman paksuuden, eli halkaisijan perusteella. Muussa kalastuksessa käytössä olevan Ø mm lisäksi perhokalastuksessa käytettävien perukkeiden paksuudet ilmoitetaan edelleenkin yleisesti vielä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla käytetyistä silkkisuoniperukkeista (gut) periytyvällä X-mitoituksella. Perusvalikoimaksi sisävesillä 1-käden vavoilla tapahtuvaan perhokalastukseen kannattaa hankkia rullat 1X, 2X, 3X, 4X ja 5X vahvuuksia.
| Tuuma | mm | X-arvo |
| 0.011" | 0.28 mm | 0X |
| 0.010" | 0.25 mm | 1X |
| 0.009" | 0.22 mm | 2X |
| 0.008" | 0.20 mm | 3X |
| 0.007" | 0.18 mm | 4X |
| 0.006" | 0.15 mm | 5X |
| 0.005" | 0.13 mm | 6X |
| 0.004" | 0.10 mm | 7X |
| 0.003" | 0.08 mm | 8X |
Perukkeiden ja perukesiimojen säilytys[muokkaa]
Perukesiimat voidaan säilyttää omilla puolillaan, jotka yleensä kiinnittyvät toisiinsa, tai tähän tarkoitukseen valmistetuissa koteloissa. Valmiit perukkeet voi säilöä esimerkiksi ns. "perukelompakkoon", jossa ne säilyvät siististi, sotkeutumatta toisiinsa.
Katso myös[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- Perhokalastus -wiki. {{#if:|Viitattu |}}