Ero sivun ”Isotuulenkala” versioiden välillä
p |
|||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | {{Taksonomia/eläimet | |
| + | | nimi = Isotuulenkala | ||
| + | | kuva = 37458.jpg | ||
| + | | leveys = 250 | ||
| + | | domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya'' | ||
| + | | kunta = Eläinkunta ''Animalia'' | ||
| + | | pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata'' | ||
| + | | alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata'' | ||
| + | | yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes'' | ||
| + | | luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii'' | ||
| + | | alaluokka = ''Neopterygii'' | ||
| + | | lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes'' | ||
| + | | heimo = Tuulenkalat ''Ammodytidae'' | ||
| + | | suku = ''Hyperoplus'' | ||
| + | | laji = ''lanceolatus'' | ||
| + | }} | ||
| + | |||
'''Isotuulenkala''' (''Hyperoplus lanceolatus'', syn. ''Ammodytes lanceolatus''). | '''Isotuulenkala''' (''Hyperoplus lanceolatus'', syn. ''Ammodytes lanceolatus''). | ||
== Tuntomerkit == | == Tuntomerkit == | ||
| − | + | Pyöreähkö ja tasapaksu. Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä. Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla. | |
| − | Pyöreähkö ja tasapaksu. | ||
| − | |||
| − | Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä. | ||
| − | |||
| − | Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla. | ||
== Levinneisyys == | == Levinneisyys == | ||
| − | + | Isotuulenkalan levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti. [[Itämeri|Itämeren]] eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu [[Suomenlahti|Suomenlahden]] lisäksi Ahvenanmaalle ja [[Saaristomeri|Saaristomereen]]. | |
| − | |||
| − | Itämeren eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. | ||
| − | |||
| − | Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu Suomenlahden lisäksi Ahvenanmaalle ja Saaristomereen. | ||
== Elintavat == | == Elintavat == | ||
| − | Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia vesiä. | + | Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia [[vesi|vesiä]]. Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan. Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä. |
| − | |||
| − | Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan. | ||
| − | |||
| − | Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä. | ||
| Rivi 33: | Rivi 36: | ||
== Lisääntyminen == | == Lisääntyminen == | ||
| − | Isotuulenkala kutee hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen. | + | Isotuulenkala [[kutu|kutee]] hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen. [[Mäti]]munat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä. |
| − | |||
| − | |||
| Rivi 46: | Rivi 47: | ||
== Kalastus == | == Kalastus == | ||
| − | + | Isotuulenkala ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- [[verkko|verkoista]]. Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona. Isontuulenkalalla on merkitystä muiden [[kala|kalojen]] [[syötti|syöttinä]] ja merilintujen ravintona. | |
| − | |||
| − | Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona. | ||
| − | |||
| − | Isontuulenkalalla on merkitystä muiden kalojen syöttinä ja merilintujen ravintona. | ||
| Rivi 57: | Rivi 54: | ||
* Lauri Koli: ''Suomen kalat''. 3. painos. WSOY, 2002. | * Lauri Koli: ''Suomen kalat''. 3. painos. WSOY, 2002. | ||
*Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006. | *Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006. | ||
| + | *{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Isotuulenkala|Nimeke= Wikipedia.fi - Isotuulenkala}} | ||
[[luokka:tuulenkalat]] | [[luokka:tuulenkalat]] | ||
| + | [[luokka: suomalaiset kalalajit]] | ||
Nykyinen versio 15. elokuuta 2011 kello 13.26
Isotuulenkala (Hyperoplus lanceolatus, syn. Ammodytes lanceolatus).
Tuntomerkit
Pyöreähkö ja tasapaksu. Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä. Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla.
Levinneisyys
Isotuulenkalan levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti. Itämeren eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu Suomenlahden lisäksi Ahvenanmaalle ja Saaristomereen.
Elintavat
Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia vesiä. Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan. Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä.
Lisääntyminen
Isotuulenkala kutee hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen. Mätimunat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.
Ravinto
Eläinplankton, pienet pohjaeläimet ja pikkukalat sekä kalanmäti.
Kalastus
Isotuulenkala ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- verkoista. Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona. Isontuulenkalalla on merkitystä muiden kalojen syöttinä ja merilintujen ravintona.
Lähteet
- Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
- Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006.
- Wikipedia.fi - Isotuulenkala. {{#if:|Viitattu |}}