Ero sivun ”Isotuulenkala” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
 
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:37458.jpg|thumb|250px|Isontuulenkala‎]]  
+
{{Taksonomia/eläimet
 +
| nimi = Isotuulenkala
 +
| kuva = 37458.jpg
 +
| leveys = 250
 +
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
 +
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''
 +
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
 +
| alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata''
 +
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
 +
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
 +
| alaluokka = ''Neopterygii''
 +
| lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes''
 +
| heimo = Tuulenkalat ''Ammodytidae''
 +
| suku = ''Hyperoplus''
 +
| laji = ''lanceolatus''
 +
}}
 +
 
  
 
'''Isotuulenkala''' (''Hyperoplus lanceolatus'', syn. ''Ammodytes lanceolatus'').
 
'''Isotuulenkala''' (''Hyperoplus lanceolatus'', syn. ''Ammodytes lanceolatus'').
  
 
== Tuntomerkit ==
 
== Tuntomerkit ==
 
+
Pyöreähkö ja tasapaksu. Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä. Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla.
Pyöreähkö ja tasapaksu.
 
 
 
Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä.
 
 
 
Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla.
 
  
  
 
== Levinneisyys ==
 
== Levinneisyys ==
  
Sen levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti.  
+
Isotuulenkalan levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti. [[Itämeri|Itämeren]] eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu [[Suomenlahti|Suomenlahden]] lisäksi Ahvenanmaalle ja [[Saaristomeri|Saaristomereen]].
 
 
Itämeren eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen.  
 
 
 
Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu Suomenlahden lisäksi Ahvenanmaalle ja Saaristomereen.
 
  
  
 
== Elintavat ==
 
== Elintavat ==
  
Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia vesiä.  
+
Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia [[vesi|vesiä]]. Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan. Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä.  
 
 
Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan.  
 
 
 
Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä.  
 
  
  
Rivi 33: Rivi 36:
 
== Lisääntyminen ==
 
== Lisääntyminen ==
  
Isotuulenkala kutee hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen.  
+
Isotuulenkala [[kutu|kutee]] hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen. [[Mäti]]munat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.
 
 
Mätimunat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.
 
 
   
 
   
  
Rivi 46: Rivi 47:
 
== Kalastus ==
 
== Kalastus ==
  
Ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- verkoista.
+
Isotuulenkala ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- [[verkko|verkoista]]. Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona. Isontuulenkalalla on merkitystä muiden [[kala|kalojen]] [[syötti|syöttinä]] ja merilintujen ravintona.
 
 
Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona.
 
 
 
Isontuulenkalalla on merkitystä muiden kalojen syöttinä ja merilintujen ravintona.
 
  
  
Rivi 57: Rivi 54:
 
* Lauri Koli: ''Suomen kalat''. 3. painos. WSOY, 2002.
 
* Lauri Koli: ''Suomen kalat''. 3. painos. WSOY, 2002.
 
*Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006.
 
*Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006.
 +
*{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Isotuulenkala|Nimeke= Wikipedia.fi - Isotuulenkala}}
  
 
[[luokka:tuulenkalat]]
 
[[luokka:tuulenkalat]]
 +
[[luokka: suomalaiset kalalajit]]

Nykyinen versio 15. elokuuta 2011 kello 13.26

Isotuulenkala
37458.jpg
Uhanalaisuusluokitus:
Tieteellinen luokittelu
{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:LuukalatOsteichthyes|| Yläluokka || __ || LuukalatOsteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if:Neopterygii|| Alaluokka || __ || Neopterygii {{#if:AhvenkalatPerciformes|| Lahko || __ || AhvenkalatPerciformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:Tuulenkalat Ammodytidae|| Heimo || __ || Tuulenkalat Ammodytidae {{#if:Hyperoplus|| Suku || __ || Hyperoplus {{#if:lanceolatus|| Laji || __ || lanceolatus {{#if:homo|| Homo || __ || kikkeli


Isotuulenkala (Hyperoplus lanceolatus, syn. Ammodytes lanceolatus).

Tuntomerkit

Pyöreähkö ja tasapaksu. Kyljet on hopeanhotoiset ja selkä sinivihreä. Kylkiviiva kulkee hyvin korkealla.


Levinneisyys

Isotuulenkalan levinneisyysaluetta on Koillis-Atlantti. Itämeren eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu Suomenlahden lisäksi Ahvenanmaalle ja Saaristomereen.


Elintavat

Isotuulenkalat liikkuvat yksittäin tai pienissä parvissa ja ne suosivat hiekkapohjaisia vesiä. Ne pystyvät paetessaan kaivautumaan erittäin nopeasti hiekkaan. Talvisin ne vetäytyvät syvempiin vesiin ja niitä onkin tavattu jopa 50-60 metrin syvyydestä.


Lisääntyminen

Isotuulenkala kutee hiekkapohjalle 10–20 metrin syvyyteen. Mätimunat takertuvat hiekkaan ja voivat olla myös ohuen hiekkakeroksen peittämiä.


Ravinto

Eläinplankton, pienet pohjaeläimet ja pikkukalat sekä kalanmäti.


Kalastus

Isotuulenkala ei ole varsinainen pyynnin kohde, mutta niitä saadaan usein silakkarysistä tai- verkoista. Liha on maukasta mutta ei silti käytetä Suomessa ihmisravintona. Isontuulenkalalla on merkitystä muiden kalojen syöttinä ja merilintujen ravintona.


Lähteet

  • Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
  • Hannu Lehtonen Suomalainen Kalaopas. WSOY, 2006.
  • Wikipedia.fi - Isotuulenkala. {{#if:|Viitattu |}}