Ero sivun ”Kilohaili” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Kilohaili''' (''Sprattus sprattus'') on hyvin paljon [[silakka]]a muistuttava [[silli]]n lähisukuinen [[kala]]. Se on hieman [[silakka]]a pienempi (12–15 cm) ja viihtyy suolaisemmissa ja lämpimämmissä vesissä kuin silakka, joten sitä tavataan [[Välimeri|Välimerellä]] asti. Vastaavasti kaikkein vähäsuolaisimmista [[Itämeri|Itämeren]] osista, kuten jokisuilta ja [[Perämeri|Perämeren]] pohjukasta, kilohailiparvia ei tavata. Kilohaili pysyttelee ulapalla ja kuteekin siellä. Kilohailiparvet vaeltavat lämpötilan ja suolaisuuden muutosten mukaan. Sen [[mäti]]munat eivät kellu, jos veden suolapitoisuus ei ole vähintään 5 promillea – nuoret kalat kestävät kyllä makeampaakin vettä. | + | [[Tiedosto:Kilohaili1.jpg|thumb|300px]]'''Kilohaili''' (''Sprattus sprattus'') on hyvin paljon [[silakka]]a muistuttava [[silli]]n lähisukuinen [[kala]]. Se on hieman [[silakka]]a pienempi (12–15 cm) ja viihtyy suolaisemmissa ja lämpimämmissä vesissä kuin silakka, joten sitä tavataan [[Välimeri|Välimerellä]] asti. Vastaavasti kaikkein vähäsuolaisimmista [[Itämeri|Itämeren]] osista, kuten jokisuilta ja [[Perämeri|Perämeren]] pohjukasta, kilohailiparvia ei tavata. Kilohaili pysyttelee ulapalla ja kuteekin siellä. Kilohailiparvet vaeltavat lämpötilan ja suolaisuuden muutosten mukaan. Sen [[mäti]]munat eivät kellu, jos veden suolapitoisuus ei ole vähintään 5 promillea – nuoret kalat kestävät kyllä makeampaakin vettä. |
Jos haluaa erotella pyytämänsä kalat, pitää katsoa selkä- ja vatsaevän sijaintia: kilohaililla vatsaevä on selkäevän etureunan etupuolella. Voi myös kokeilla peukalolla: kilohailin vatsa on terävämpi - siitä ruotsinkieliset nimet ''skarpsill'' (teräväsilli) ja ''vassbuk'' (terävävatsa). Kilohailin pää on pienempi ja kalan värisävy on vihertävämpi. Kilohaili on myös silakkaa rasvaisempi. Ruokakalana kilohaili ja silakka ovat kuitenkin niin samanlaiset, että silakoita voi varsin hyvin käyttää korvikkeena, jos reseptissä on käytetty kilohailia. | Jos haluaa erotella pyytämänsä kalat, pitää katsoa selkä- ja vatsaevän sijaintia: kilohaililla vatsaevä on selkäevän etureunan etupuolella. Voi myös kokeilla peukalolla: kilohailin vatsa on terävämpi - siitä ruotsinkieliset nimet ''skarpsill'' (teräväsilli) ja ''vassbuk'' (terävävatsa). Kilohailin pää on pienempi ja kalan värisävy on vihertävämpi. Kilohaili on myös silakkaa rasvaisempi. Ruokakalana kilohaili ja silakka ovat kuitenkin niin samanlaiset, että silakoita voi varsin hyvin käyttää korvikkeena, jos reseptissä on käytetty kilohailia. | ||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
* [http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kilohaili/ RKTL Kala-atlas: Kilohaili.] | * [http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kilohaili/ RKTL Kala-atlas: Kilohaili.] | ||
* [http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=189/ Kymenlaakson maakuntakala.] | * [http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=189/ Kymenlaakson maakuntakala.] | ||
| − | [[Luokka: | + | [[Luokka:sillit]] |
Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 09.36
Kilohaili (Sprattus sprattus) on hyvin paljon silakkaa muistuttava sillin lähisukuinen kala. Se on hieman silakkaa pienempi (12–15 cm) ja viihtyy suolaisemmissa ja lämpimämmissä vesissä kuin silakka, joten sitä tavataan Välimerellä asti. Vastaavasti kaikkein vähäsuolaisimmista Itämeren osista, kuten jokisuilta ja Perämeren pohjukasta, kilohailiparvia ei tavata. Kilohaili pysyttelee ulapalla ja kuteekin siellä. Kilohailiparvet vaeltavat lämpötilan ja suolaisuuden muutosten mukaan. Sen mätimunat eivät kellu, jos veden suolapitoisuus ei ole vähintään 5 promillea – nuoret kalat kestävät kyllä makeampaakin vettä.
Jos haluaa erotella pyytämänsä kalat, pitää katsoa selkä- ja vatsaevän sijaintia: kilohaililla vatsaevä on selkäevän etureunan etupuolella. Voi myös kokeilla peukalolla: kilohailin vatsa on terävämpi - siitä ruotsinkieliset nimet skarpsill (teräväsilli) ja vassbuk (terävävatsa). Kilohailin pää on pienempi ja kalan värisävy on vihertävämpi. Kilohaili on myös silakkaa rasvaisempi. Ruokakalana kilohaili ja silakka ovat kuitenkin niin samanlaiset, että silakoita voi varsin hyvin käyttää korvikkeena, jos reseptissä on käytetty kilohailia.
Skandinaavien anjovis-niminen säilyke tehdään yleensä kilohailista. Ennen EU-säännöksiä tomaattikastikkeeseen säilöttyä kilohailia myytiin sardiinina, mutta nykyään käytetään nimeä brisling, joka on kilohaili norjaksi ja tanskaksi. Myös muun muassa Helsingin silakkamarkkinoilla myytävä maustekala tehdään yleensä kilohailista.
Kilohaili valittiin vuonna 2008 Kymenlaakson maakuntakalaksi.