Ero sivun ”Kampela” versioiden välillä
| (8 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | {{Taksonomia/eläimet | |
| + | | nimi =Kampela | ||
| + | | status = Elinvoimainen | ||
| + | | kuva = kampela.jpg | ||
| + | | leveys = 250 | ||
| + | | kuvateksti = Kampela | ||
| + | | domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya'' | ||
| + | | yläkunta = | ||
| + | | kunta = Eläinkunta ''Animalia'' | ||
| + | | alakunta = | ||
| + | | pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata'' | ||
| + | | pääjakso_auktori = | ||
| + | | alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata'' | ||
| + | | yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes'' | ||
| + | | luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii'' | ||
| + | | alaluokka = ''Neopterygii'' | ||
| + | | lahko = [[Kampelakalat]] ''Pleuronectiformes'' | ||
| + | | heimo =[[Oikeasilmäkampelat]] ''Pleuronectidae'' | ||
| + | | suku = ''Platichthys'' | ||
| + | | laji = ''flesus'' | ||
| + | | kaksiosainen = Platichthys flesus | ||
| + | | commons =Platichthys flesus | ||
| + | }} | ||
| + | |||
| + | |||
| + | '''Kampela''' (''Platichthys flesus'') on erikoisen näköinen litteä [[kala]], jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä. | ||
| + | |||
| + | Kampela elää [[meri]]- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla vähintään noin 50 metrin syvyydessä. | ||
| + | |||
| + | Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä merialueella. | ||
| + | |||
| + | Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: [[hietakampela|hieta-]], [[punakampela|puna-]] ja [[piikkikampela]]. | ||
| − | |||
== Ravinto == | == Ravinto == | ||
| − | + | ||
| + | Kampelan suu on varsin pieni, mikä näkyy sen käyttämässä ravinnossa. Kampelan tärkeintä ravintoa ovat lieju- ja sinisimpukat. Simpukoiden lisäksi kampelat syövät kilkkeä ja katkoja. | ||
== Pyydystys ja käyttö == | == Pyydystys ja käyttö == | ||
| − | Kampelaa pyydystetään pohjasta litka- ja pohjaongella, mato-ongella, paljain käsin sekä verkoilla. Kampela valmistetaan ruoaksi yleensä savustamalla tai uunissa paistamalla. Se on erinomainen ruokakala. | + | |
| + | Kampelaa pyydystetään pohjasta [[litka]]- ja [[pohjaonginta|pohjaongella]], mato-ongella, paljain käsin sekä [[verkko|verkoilla]]. | ||
| + | |||
| + | Kampela valmistetaan ruoaksi yleensä savustamalla tai uunissa paistamalla. | ||
| + | |||
| + | Se on erinomainen ruokakala. | ||
| + | |||
| + | Paras aika herkutella kampeloilla on loppukesästä ja alkusyksyllä, silloin rasvapitoisuus on korkeimillaan. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | == Lisääntyminen == | ||
| + | |||
| + | Kampela kutee ensimmäisen kerran 2-3-vuotiaana, koiraat nuorempina kuin naaraat. Etelä-Itämerellä kutu tapahtuu maalis-huhtikuussa syvässä vedessä sijaitsevilla hiekka- tai liejupohjilla ja syvänteiden reuna-alueilla. Pienikokoinen ja läpikuultava [[mäti]] on kelluvaa ja alkionkehitys tapahtuu välivedessä. Pohjoiseen tultaessa kampeloiden kutukäyttäytyminen muuttuu: ne kutevat rannikon tuntumassa matalassa rantavedessä. Alhaisen suolapitoisuuden takia mätimunat eivät enään kellu, vaan ne painuvat pohjaan. Kuoriutuvat kampelanpoikaset ovat 3-4mm mittaisia ja symmetrisiä. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
[http://www.seaslug.org.uk/marinelife/species.asp?item=ZG8990 Seaslug.org] | [http://www.seaslug.org.uk/marinelife/species.asp?item=ZG8990 Seaslug.org] | ||
| − | [[luokka: | + | |
| + | |||
| + | [[luokka:oikeasilmäkampelat]] | ||
Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 16.52
Kampela (Platichthys flesus) on erikoisen näköinen litteä kala, jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä.
Kampela elää meri- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla vähintään noin 50 metrin syvyydessä.
Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä merialueella.
Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: hieta-, puna- ja piikkikampela.
Ravinto
Kampelan suu on varsin pieni, mikä näkyy sen käyttämässä ravinnossa. Kampelan tärkeintä ravintoa ovat lieju- ja sinisimpukat. Simpukoiden lisäksi kampelat syövät kilkkeä ja katkoja.
Pyydystys ja käyttö
Kampelaa pyydystetään pohjasta litka- ja pohjaongella, mato-ongella, paljain käsin sekä verkoilla.
Kampela valmistetaan ruoaksi yleensä savustamalla tai uunissa paistamalla.
Se on erinomainen ruokakala.
Paras aika herkutella kampeloilla on loppukesästä ja alkusyksyllä, silloin rasvapitoisuus on korkeimillaan.
Lisääntyminen
Kampela kutee ensimmäisen kerran 2-3-vuotiaana, koiraat nuorempina kuin naaraat. Etelä-Itämerellä kutu tapahtuu maalis-huhtikuussa syvässä vedessä sijaitsevilla hiekka- tai liejupohjilla ja syvänteiden reuna-alueilla. Pienikokoinen ja läpikuultava mäti on kelluvaa ja alkionkehitys tapahtuu välivedessä. Pohjoiseen tultaessa kampeloiden kutukäyttäytyminen muuttuu: ne kutevat rannikon tuntumassa matalassa rantavedessä. Alhaisen suolapitoisuuden takia mätimunat eivät enään kellu, vaan ne painuvat pohjaan. Kuoriutuvat kampelanpoikaset ovat 3-4mm mittaisia ja symmetrisiä.