Ero sivun ”Kampela” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(5 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 
+
{{Taksonomia/eläimet
== '''Kampela''' ==
+
| nimi =Kampela
 
+
| status = Elinvoimainen
[[Tiedosto:Kampela.jpg|200px|thumb|right|Kampela]]
+
| kuva = kampela.jpg
 +
| leveys = 250
 +
| kuvateksti = Kampela
 +
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
 +
| yläkunta =
 +
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''
 +
| alakunta =  
 +
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
 +
| pääjakso_auktori =
 +
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''
 +
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
 +
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
 +
| alaluokka = ''Neopterygii''
 +
| lahko = [[Kampelakalat]] ''Pleuronectiformes''
 +
| heimo =[[Oikeasilmäkampelat]] ''Pleuronectidae''
 +
| suku = ''Platichthys''
 +
| laji = ''flesus''
 +
| kaksiosainen = Platichthys flesus
 +
| commons =Platichthys flesus
 +
}}
  
  
 
'''Kampela''' (''Platichthys flesus'') on erikoisen näköinen litteä [[kala]], jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä.
 
'''Kampela''' (''Platichthys flesus'') on erikoisen näköinen litteä [[kala]], jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä.
  
Kampela elää meri- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla vähintään noin 50 metrin syvyydessä.  
+
Kampela elää [[meri]]- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla vähintään noin 50 metrin syvyydessä.  
  
Suomessa sitä tavataan eniten [[Pori]]n ja [[Porvoo]]n välisellä merialueella.  
+
Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä merialueella.  
  
 
Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: [[hietakampela|hieta-]], [[punakampela|puna-]] ja [[piikkikampela]].  
 
Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: [[hietakampela|hieta-]], [[punakampela|puna-]] ja [[piikkikampela]].  
Rivi 16: Rivi 35:
 
== Ravinto ==
 
== Ravinto ==
  
Kampela käyttää ravinnokseen simpukoita ja pohjaeläimiä, muun muassa [[kilkki|kilkkejä]] ja katkoja.
+
Kampelan suu on varsin pieni, mikä näkyy sen käyttämässä ravinnossa. Kampelan tärkeintä ravintoa ovat lieju- ja sinisimpukat. Simpukoiden lisäksi kampelat syövät kilkkeä ja katkoja.
 
 
Kalaravinnon osuus on kuitenkin vähäinen.
 
 
 
  
 
== Pyydystys ja käyttö ==
 
== Pyydystys ja käyttö ==
  
Kampelaa pyydystetään pohjasta litka- ja pohjaongella, mato-ongella, paljain käsin sekä verkoilla.  
+
Kampelaa pyydystetään pohjasta [[litka]]- ja [[pohjaonginta|pohjaongella]], mato-ongella, paljain käsin sekä [[verkko|verkoilla]].  
  
 
Kampela valmistetaan ruoaksi yleensä savustamalla tai uunissa paistamalla.  
 
Kampela valmistetaan ruoaksi yleensä savustamalla tai uunissa paistamalla.  
Rivi 34: Rivi 50:
 
== Lisääntyminen ==
 
== Lisääntyminen ==
  
Sukukypsä 3-5vuotiiana.
+
Kampela kutee ensimmäisen kerran 2-3-vuotiaana, koiraat nuorempina kuin naaraat. Etelä-Itämerellä kutu tapahtuu maalis-huhtikuussa syvässä vedessä sijaitsevilla hiekka- tai liejupohjilla ja syvänteiden reuna-alueilla. Pienikokoinen ja läpikuultava [[mäti]] on kelluvaa ja alkionkehitys tapahtuu välivedessä. Pohjoiseen tultaessa kampeloiden kutukäyttäytyminen muuttuu: ne kutevat rannikon tuntumassa matalassa rantavedessä. Alhaisen suolapitoisuuden takia mätimunat eivät enään kellu, vaan ne painuvat pohjaan. Kuoriutuvat kampelanpoikaset ovat 3-4mm mittaisia ja symmetrisiä.
 
 
Suomessa kutualueet ovat muutaman metrin syvyydessä.
 
 
 
Mätimunat ovat kelluvia.
 
 
 
Suolaisessa vedessä lisääntyminen tapahtuu 30-100 metrin syvyydessä.
 
 
 
Kutuaika touko-kesäkuussa.
 
 
 
Poikaset kuoriutuvat noin viikossa.
 
 
 
 
 
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==

Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 16.52

Kampela
Kampela.jpg
Kampela
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:LuukalatOsteichthyes|| Yläluokka || __ || LuukalatOsteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if:Neopterygii|| Alaluokka || __ || Neopterygii {{#if:KampelakalatPleuronectiformes|| Lahko || __ || KampelakalatPleuronectiformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:OikeasilmäkampelatPleuronectidae|| Heimo || __ || OikeasilmäkampelatPleuronectidae {{#if:Platichthys|| Suku || __ || Platichthys {{#if:flesus|| Laji || __ || flesus


Kampela (Platichthys flesus) on erikoisen näköinen litteä kala, jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä.

Kampela elää meri- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla vähintään noin 50 metrin syvyydessä.

Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä merialueella.

Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: hieta-, puna- ja piikkikampela.


Ravinto[muokkaa]

Kampelan suu on varsin pieni, mikä näkyy sen käyttämässä ravinnossa. Kampelan tärkeintä ravintoa ovat lieju- ja sinisimpukat. Simpukoiden lisäksi kampelat syövät kilkkeä ja katkoja.

Pyydystys ja käyttö[muokkaa]

Kampelaa pyydystetään pohjasta litka- ja pohjaongella, mato-ongella, paljain käsin sekä verkoilla.

Kampela valmistetaan ruoaksi yleensä savustamalla tai uunissa paistamalla.

Se on erinomainen ruokakala.

Paras aika herkutella kampeloilla on loppukesästä ja alkusyksyllä, silloin rasvapitoisuus on korkeimillaan.


Lisääntyminen[muokkaa]

Kampela kutee ensimmäisen kerran 2-3-vuotiaana, koiraat nuorempina kuin naaraat. Etelä-Itämerellä kutu tapahtuu maalis-huhtikuussa syvässä vedessä sijaitsevilla hiekka- tai liejupohjilla ja syvänteiden reuna-alueilla. Pienikokoinen ja läpikuultava mäti on kelluvaa ja alkionkehitys tapahtuu välivedessä. Pohjoiseen tultaessa kampeloiden kutukäyttäytyminen muuttuu: ne kutevat rannikon tuntumassa matalassa rantavedessä. Alhaisen suolapitoisuuden takia mätimunat eivät enään kellu, vaan ne painuvat pohjaan. Kuoriutuvat kampelanpoikaset ovat 3-4mm mittaisia ja symmetrisiä.

Lähteet[muokkaa]

Seaslug.org