Ero sivun ”Siian uistattelu” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Siian soutu-uistattelu on yksiä parhaimpia "soutumuotoja", mitä kesällä voi harrastaa, koska siika nappaa lähes aina parhaiten aurinkoisessa ja lähes tyynessä säässä. Ja soutamaan ei tarvitse lähteä aamuvarhaisessa, koska usein paras syöntiaika alkaa iltapäivällä ja jatkuu | + | Siian soutu-uistattelu on yksiä parhaimpia "soutumuotoja", mitä kesällä voi harrastaa, koska siika nappaa lähes aina parhaiten aurinkoisessa ja lähes tyynessä säässä. Ja soutamaan ei tarvitse lähteä aamuvarhaisessa, koska usein paras syöntiaika alkaa iltapäivällä ja jatkuu lähes yöhön asti. |
Muutenkin siian soutaminen on melko rauhallista puuhaa, veto silloin, toinen tällöin ja pysäytys. Tasaisella soutamisellakin siikoja saa, mutta parempaa tulokseen pääsee mutkittelemalla ja pysäyttämisellä ja erittäin hitaalla soudulla. Variaatioita riittää. | Muutenkin siian soutaminen on melko rauhallista puuhaa, veto silloin, toinen tällöin ja pysäytys. Tasaisella soutamisellakin siikoja saa, mutta parempaa tulokseen pääsee mutkittelemalla ja pysäyttämisellä ja erittäin hitaalla soudulla. Variaatioita riittää. | ||
| − | Pääasiassa soutusiikojen koko on haarukassa 100-500g, mutta riippuen vesistöstä on mahdollisuus isompiinkiin. Monessa paikassa kilon siika ei todellakaan ole mikään harvinaisuus ja saattaahan jopa tuo legendaarinen kahen kilon siikakin napata.. | + | Pääasiassa soutusiikojen koko on haarukassa 100-500g, mutta riippuen vesistöstä on mahdollisuus isompiinkiin. Monessa paikassa kilon siika ei todellakaan ole mikään harvinaisuus ja saattaahan jopa tuo legendaarinen kahen kilon siikakin napata.. wink |
Ottipaikoista vielä sen verran, että kannattaa kokeilla ainakin karikoiden läheisyydessä, niemien kärkiä ja laskujokien suita. Myös heinikoiden reunasta löytää joskus siikaparven, mutta ahven tahtoo olla "reisana" näillä alueilla. | Ottipaikoista vielä sen verran, että kannattaa kokeilla ainakin karikoiden läheisyydessä, niemien kärkiä ja laskujokien suita. Myös heinikoiden reunasta löytää joskus siikaparven, mutta ahven tahtoo olla "reisana" näillä alueilla. | ||
| − | + | Eli mitä tarvitset mukaan: | |
- Soutuveneen | - Soutuveneen | ||
- Kevyet vehkeet; pari puolitoimista ul-vapa ja niihin pieni haspeli tai hyrrä. | - Kevyet vehkeet; pari puolitoimista ul-vapa ja niihin pieni haspeli tai hyrrä. | ||
- Ohut monofiilisiima, 0.16-0.22mm. Punottu siimaa välttää ainoastaan todella löysän vavan ja jarrun kanssa, koska muuten siialta menee herkät leuat alta aikayksikön. | - Ohut monofiilisiima, 0.16-0.22mm. Punottu siimaa välttää ainoastaan todella löysän vavan ja jarrun kanssa, koska muuten siialta menee herkät leuat alta aikayksikön. | ||
| − | - Tarpeeksi pienet ja toimivat ottivaaput, esim. | + | - Tarpeeksi pienet ja toimivat ottivaaput, esim. Seniorin pienin koko, Hotta, Lappia Juniori ja Pinkie 28mm. Muita kelvollisia ovat Beggarin pienin koko, Rapala Original 3cm, Mini-Jätkä. |
- Pitkävartisen haavin, mieluiten isopesäisen. | - Pitkävartisen haavin, mieluiten isopesäisen. | ||
- Suhteellisen hyvä siikajärven. | - Suhteellisen hyvä siikajärven. | ||
Versio 3. tammikuuta 2010 kello 16.55
Siian soutu-uistattelu on yksiä parhaimpia "soutumuotoja", mitä kesällä voi harrastaa, koska siika nappaa lähes aina parhaiten aurinkoisessa ja lähes tyynessä säässä. Ja soutamaan ei tarvitse lähteä aamuvarhaisessa, koska usein paras syöntiaika alkaa iltapäivällä ja jatkuu lähes yöhön asti. Muutenkin siian soutaminen on melko rauhallista puuhaa, veto silloin, toinen tällöin ja pysäytys. Tasaisella soutamisellakin siikoja saa, mutta parempaa tulokseen pääsee mutkittelemalla ja pysäyttämisellä ja erittäin hitaalla soudulla. Variaatioita riittää.
Pääasiassa soutusiikojen koko on haarukassa 100-500g, mutta riippuen vesistöstä on mahdollisuus isompiinkiin. Monessa paikassa kilon siika ei todellakaan ole mikään harvinaisuus ja saattaahan jopa tuo legendaarinen kahen kilon siikakin napata.. wink
Ottipaikoista vielä sen verran, että kannattaa kokeilla ainakin karikoiden läheisyydessä, niemien kärkiä ja laskujokien suita. Myös heinikoiden reunasta löytää joskus siikaparven, mutta ahven tahtoo olla "reisana" näillä alueilla.
Eli mitä tarvitset mukaan: - Soutuveneen - Kevyet vehkeet; pari puolitoimista ul-vapa ja niihin pieni haspeli tai hyrrä. - Ohut monofiilisiima, 0.16-0.22mm. Punottu siimaa välttää ainoastaan todella löysän vavan ja jarrun kanssa, koska muuten siialta menee herkät leuat alta aikayksikön. - Tarpeeksi pienet ja toimivat ottivaaput, esim. Seniorin pienin koko, Hotta, Lappia Juniori ja Pinkie 28mm. Muita kelvollisia ovat Beggarin pienin koko, Rapala Original 3cm, Mini-Jätkä. - Pitkävartisen haavin, mieluiten isopesäisen. - Suhteellisen hyvä siikajärven.
Siian suunpielet ovat melko hauraat(varsinkin alaleuka), joten ylösotossa ei kannata kovin hätäillä. Yleensä siika karkaa juuri haavitsemisvaiheessa, jos joutuu pieneen haaviin tähtäilemään, siksi kannattaa hankkia kalan kokoon nähden ylisuuri haavi.
Yleisesti toimivia värejä siialle on mm. punainen hileellä, oranssi mustilla pilkuilla, muikku, kupariruskea, papukaija, musta hileellä, viininpunainen, viininpunainen hileellä. Joillain järvillä ahvenen väriset vaaput ovat erittäin toimivia. Kokeilemalla löytyy oman järven ottivärit.
Siikaa voi soutaa myös perhoilla. Yksinkertaisimmillaan perhossa on musta pyrstö, musta runko, ja musta siipi. Eri väriversioita kannattaa kokeilla, mutta ei juuri tuon monimutkaisempia, hopeakierre ei yleensä ole ainakaan haitaksi. Suosittelen käyttämään pientä kaksihaarakoukkua, koska ne eivät kierrä siimaa yksihaaraisten tapaan.