Ero sivun ”Piisami” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: == '''Piisami''' == 200px|thumb|Piisami Piisami (Ondatra zibethicus tai - zibethica, molemmat muodot laajasti käytössä) eli vesirotta …) |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | |||
== '''Piisami''' == | == '''Piisami''' == | ||
Rivi 58: | Rivi 57: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piisami | http://fi.wikipedia.org/wiki/Piisami | ||
+ | |||
+ | |||
+ | == Aiheesta muualla == | ||
+ | http://www.metsavastaa.net/piisami | ||
[[Luokka:Muut vedeneläjät]] | [[Luokka:Muut vedeneläjät]] |
Versio 3. maaliskuuta 2010 kello 22.33
Piisami
Piisami (Ondatra zibethicus tai - zibethica, molemmat muodot laajasti käytössä) eli vesirotta tai myskirotta on yleinen jyrsijä Suomen vesistöissä.
Piisami on Suomen suurin myyrä: aikuisella piisamilla on pituutta 40–60 cm, josta melkein puolet on häntää, ja se painaa 0,7–1,8 kg. Piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta, ja se istutettiin Suomeen 1910- ja 1920-luvuilla turkismetsästystä varten. Piisamilla on vain vähän luontaisia vihollisia Suomessa, ehkä merkittävimpinä kettu, supikoira ja minkki. Myös huuhkaja ja kanahaukka ovat oppineet metsästämään piisamia. Useimmissa maissa piisamia pidetään vahinkoeläimenä ja niiden kantaa pyritään vähentämään. Piisamia pyydetään yhä Suomessa, suurimmaksi osaksi turkin vuoksi. Piisamin metsästysaika on 1.10.–19.5.
1990-luvulla piisamin kanta romahti ja piisami katosi lähes kokonaan Etelä- ja Lounais-Suomesta. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä.
Ravinto
Piisami syö ravinnokseen lumpeen, kaislan ja sarojen meheviä osia. Irtisyöty lumpeikko jää piisamin jäljiltä pinnalle kellumaan. Simpukat, ravut ja kotilot ovat sen eläinravintoa. Joskus piisami ottaa verkosta kalan, jolloin verkko saattaa repeytyä tai piisami saattaa jäädä siihen kiinni.
Elintavat
Piisami viihtyy matalissa järvissä, hitaasti virtaavissa pienvesistöissä ja rämeillä. Vesistö ei saa kuitenkaan jäätyä pohjaan asti. Piisamit liikkuvat vilkkaimmin hämärällä ja yöllä. Piisami rakentaa pesänsä kasveista järven tai jonkun muun vesistön rannalle.
Se kaivaa rantatörmään kolon, joka menee veteen sekä maalle. Kolossa ja sen lähellä piisami elää pariskunnittain ja ne puolustavat reviiriään aggressiivisesti. Kammio on vuorattu heinillä ja saroilla. Talvella piisamit pysyttelevät pesässään, vaikka eivät nukukkaan talviunta. Pakkanen kovettaa pesän, joka on erinomainen suoja koiria ja kettuja vastaan. Jos pesä hävitetään, piisami on talvella turvaton ja menehtyy helposti.
Lisääntyminen
Tiineys kestää 25–30 vrk ja poikueessa on 5–9 poikasta. Poikueita on 1–3 vuodessa. Piisami on kausilisääntyjä, joten poikueiden määrä riippuu ravintotilanteesta ja maantieteellisestä sijainnista. Poikaset syntyvät yleensä maapesässä, pitkän käytävän päässä, jonka piisami kaivaa rantatörmään.
Lähteet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piisami