Ero sivun ”Isolumme” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
| − | |||
[[Tiedosto:250px-Nyphaea_alba.jpeg.jpg|thumb|isolumme]] | [[Tiedosto:250px-Nyphaea_alba.jpeg.jpg|thumb|isolumme]] | ||
| − | '''Isolumme''' (''Nymphaea alba''), tunnetaan myös nimillä '''lumme''' ja '''valkolumme''', on kelluslehtinen vesikasvi ja Suomen suurin [[lumpeet|lummelaji]]. | + | '''Isolumme''' (''Nymphaea alba''), tunnetaan myös nimillä '''lumme''' ja '''valkolumme''', on kelluslehtinen vesikasvi ja Suomen suurin [[lumpeet|lummelaji]]. Sitä esiintyy yleisesti Etelä-Suomen mutaisissa lammissa ja matalissa järvissä. Lajin punakukkainen muoto on rauhoitettu. |
| − | |||
| − | Sitä esiintyy yleisesti Etelä-Suomen mutaisissa lammissa ja matalissa järvissä. | ||
| − | |||
| − | Lajin punakukkainen muoto on rauhoitettu. | ||
Isolumme kasvattaa ison kukkansa kesä-elokuussa. | Isolumme kasvattaa ison kukkansa kesä-elokuussa. | ||
| Rivi 14: | Rivi 8: | ||
== Tuntomerkit == | == Tuntomerkit == | ||
| − | Isolumpeen kukka on halkaisijaltaan 10–20 cm. | + | Isolumpeen kukka on halkaisijaltaan 10–20 cm. Siinä on neljä päältä vihreää sisältä valkoista verholehteä, ja lukuisia valkoisia terälehtiä. |
| − | |||
| − | Siinä on neljä päältä vihreää sisältä valkoista verholehteä, ja lukuisia valkoisia terälehtiä. | ||
Heteet ja emit ovat keltaisia. | Heteet ja emit ovat keltaisia. | ||
| − | Lumpeenkukka tuoksuu makealle, hiukan saippuaiselle, ja houkuttaa paljon hyönteisiä. | + | Lumpeenkukka tuoksuu makealle, hiukan saippuaiselle, ja houkuttaa paljon hyönteisiä. Sen siemenkota kypsyy syksyllä ja hajoaa kelluviksi kappaleiksi, jotka leviävät pitkin vesistöä ja vajoavat lopulta pohjaan itämään. |
| − | |||
| − | Sen siemenkota kypsyy syksyllä ja hajoaa kelluviksi kappaleiksi, jotka leviävät pitkin vesistöä ja vajoavat lopulta pohjaan itämään. | ||
Isolummetta tavataan keski- ja Etelä-Euroopassa Pohjoismaiden eteläosista etelään. | Isolummetta tavataan keski- ja Etelä-Euroopassa Pohjoismaiden eteläosista etelään. | ||
| Rivi 34: | Rivi 24: | ||
Kuivattuna ja jauhettuna sitä on käytetty pula-ajan leivässä. | Kuivattuna ja jauhettuna sitä on käytetty pula-ajan leivässä. | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| − | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Isolumme Wikipedia] | + | *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Isolumme Wikipedia] |
| − | + | *[http://www.webkasvio.fi/kasvi.php?row_id=135&kasvin_nimi=Isolumme&kieli=fin Webkasvio] | |
| − | [http://www.webkasvio.fi/kasvi.php?row_id=135&kasvin_nimi=Isolumme&kieli=fin Webkasvio] | ||
[[Luokka:Kasvit]] | [[Luokka:Kasvit]] | ||
Nykyinen versio 23. huhtikuuta 2010 kello 18.50
Isolumme (Nymphaea alba), tunnetaan myös nimillä lumme ja valkolumme, on kelluslehtinen vesikasvi ja Suomen suurin lummelaji. Sitä esiintyy yleisesti Etelä-Suomen mutaisissa lammissa ja matalissa järvissä. Lajin punakukkainen muoto on rauhoitettu.
Isolumme kasvattaa ison kukkansa kesä-elokuussa.
Tuntomerkit[muokkaa]
Isolumpeen kukka on halkaisijaltaan 10–20 cm. Siinä on neljä päältä vihreää sisältä valkoista verholehteä, ja lukuisia valkoisia terälehtiä.
Heteet ja emit ovat keltaisia.
Lumpeenkukka tuoksuu makealle, hiukan saippuaiselle, ja houkuttaa paljon hyönteisiä. Sen siemenkota kypsyy syksyllä ja hajoaa kelluviksi kappaleiksi, jotka leviävät pitkin vesistöä ja vajoavat lopulta pohjaan itämään.
Isolummetta tavataan keski- ja Etelä-Euroopassa Pohjoismaiden eteläosista etelään.
Isolumme on Etelä-Savon maakuntakasvi.
Isolumpeen kukan valkoisista verholehdistä valmistetulla teellä on todettu olevan sedatiivi|sedatiivisia eli rauhoittavia vaikutuksia ihmiskehoon.
Pääjuuri voi tulla käsivarren paksuiseksi.
Kuivattuna ja jauhettuna sitä on käytetty pula-ajan leivässä.