|
|
| (29 välissä olevaa versiota 12 käyttäjän tekeminä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| − | {{kehitteillä oleva artikkeli|Tämä on suoraan kopioitu pohja, jatkoa seuraa}} | + | {{suositeltu}} |
| − | [[Hauki]]a esiintyy monissa erilaisissa vesistöissä ja se on kenties suomen suosituin heittokalastuslaji.
| + | kk |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | v |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | | | |
| − | | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | == Kalapaikat ==
| + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | === Meri ===
| + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. vv |
| − | Merellä heittokalastuskausi käynnistyy maaliskuussa, tosin vähäjäisinä talvina kalastusta voi jatkaa jopa läpi talven. Kutua edeltävänä aikana hauen kalastus on melko haastavaa, koska syönti on usein heikkoa ja kalat voivat olla sllaisissa paikoissa, mistä niitä ei muulloin juuri löydä. Kutua odottavia kaloja löytyy mm. sisälahtien ja salmien syvänteistä ja toisinaan syvälläkin sijaitsevien jyrkkien huippujen kupeesta. Joihinkin paikkoihin suuriakin haukia kerääntyy kymmenienkin kalojen suuruisiksi parviksi. Tällaisen unelmapaikan löytäminen voi olla vaikeaa, sillä se voi sijaita vaikkapa keskellä lahden selkää kohdassa, joka ei näytä mitenkään erikoiselta.
| + | v |
| − | | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | Huhtikuuhun mennessä hauet alkavat siirtyä kutupaikoille. Silloin on hyvät mahdollisuudet suurtenkin yksilöiden saamiseen. Hyviä paikkoja ovat mm. kutualueen läheisyydessä sijaitsevat ruovikoiden reunat, karikot ja kivikot. Yli 6 kg painavat yksilöt, etenkin kutemattomat, on syytä päästää jatkamaan suurikokoisten haukien sukua.
| + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | Kesän tullessa suuret kalat siirtyvät asteittain syvempiin vesiin. Veden ollessa 10-14 asteista suuriakin haukia löytyy vielä melko läheltä rantaa 3-5 metrin syvyisistä salmista, virtojen suilta ja jyrkähköiltä rinteiltä. Sieltä ne siirtyvät edelleen vaikeasti tavoitettaviin syvänteisiin. Rannan tuntumaankin haukia jää, mutta useimmat niistä ovat pienehköjä, alle kaksikiloisia. Kesälläkin voi löytää hyviä haukimatalikkoja, mutta hauet ovat pääosin vain 1-5 kiloa painavia. Satunnaisesti tulee jopa yli 10 kg painavia yksilöitä.
| + | Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | + | v |
| − | Toinen hauen heittokalastuksen huippusesonki ajoittuu syksyyn, jolloin kevään ottipaikoilta siirrytään hieman ulommalle, mutta ei liian syvälle. Elokuun puolenvälin jälkeen suurhaukia tapaa jälleen rannan tuntumasta. Hauen kalastusta jatketaan usein lokakuun loppuun saakka, joskus jopa joulukuun loppuun saakka tai vieläkin pitempään. Hauki viihtyy erityisesti runsaan vesikasvillisuuden lähellä. Hauet viihtyvät syksyllä paremmin yksin, kun taas keväällä hauet tuntuvat olevan toisinaan kuin parvissa. Viimeisimmät jättihauet saadaan usein syvistä vesistä sukellusjerkkiä tai hitaasti vajoavaa uppovaappua käyttämällä.
| + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | |
| − | === Järvet ja joet ===
| |
| − | | |
| − | Järvillä kalastuskausi alkaa heti jäiden lähdettyä. Ensimmäiset reissut tehdään ensimmäisenä jäästä vapautuviin paikkoihin, eli järvillä virtapaikkoihin ja jokien suistoihin. Toinen parhaista sesongeista ajoittuu kudun jälkeen alkukesään ennen vesien lopullista lämpenemistä. Pirkanmaan matalilla järvillä kalastus alkaa tuottaa tulosta jo toukokuun alkupuolella. Syvemmillä järvillä paras sesonki käynnistyy toukokuun loppupuolella.
| |
| − | Alkukauden parhaat ottipaikat suurhauelle löytyvät kutulahtien tuntumasta noin 3-5 metrin vedestä. Kudun jäljiltä nälkäinen suurpeto iskee herkästi heittokalastajan oikeaan aikaan ja paikkaan tarjoamaan vieheeseen. Myös vetouistelu samoilla alueilla on tehokasta. Edessä voi olla ainutkertainen kamppailu voimakkaan, metrin pituisen körilään kanssa.
| |
| − | | |
| − | Kesäkuu valoisine öineen on potentiaalista hauenkalastusaikaa ja mahdollisuudet ison hauen tavoittamiseen ovat hyvät.
| |
| − | Myös heinäkuun alku on antanut monia jättihaukia. Vesien edelleen lämmetessä suurhauki sukeltaa yhä syvemmälle, josta sitä on vaikeampi tavoittaa. Pienempää haukipuikkaria kyllä löytää heittämällä ja isokin saattaa joskus yllättää, etenkin kun käyttää vetouistelussa painotuksia. Heinäkuun helteillä isot selkähauet nousevat joskus pintaan syvän veden päällä ja lujin tärppi voi tulla keskellä yötä kuhanuistelun yhteydessä.
| |
| − | Hyviä heittopaikkoja kesällä ovat ruovikkolahdet ja matalikot, joissa esiintyy ahvenvitaa ja muita vesikasveja.
| |
| − | | |
| − | Koko syksy elokuulta alkaen on potentiaalista haukiaikaa. Vedet alkavat asteittain jäähtyä ja yöt pitenevät. Monet elokuiset illat ovat tuottaneet kalakalenteriin merkintöjä mukavista haukisaaliista.
| |
| − | Toinen vuoden parhaista suurhaukisesongeista käynnistyy syyskuun loppupuolella jatkuen siitä läpi lokakuun. Jättihaukea jahtaavan uistelijan kannattaa koluta syksyllä erityisesti syvän veden viereiset rannat ja karikot. Syksyllä iso hauki iskee vetouistelijan vaappuihin, pelteihin ja täkyraksiin mielellään 5-10 metristä pohjan tuntumasta tai välivedestä, joten painotuksia ja syvälle sukeltavia vaappuja kannattaa käyttää.
| |
| − | Isoilla järvillä haukiaika jatkuu aina marraskuulle saakka, jolloin heittokalastaja voi jälleen tavoittaa isomuksen matalasta rantojen jo vetäessä riitteeseen.
| |
| − | Vaikka hauki ottaa läpi päivän, vaihtelee paras syönti vuodenajan mukaan. Keväällä ja kesällä hauki on aktiivisimmillaan aikaisin aamulla ja illalla.
| |
| − | Syksyllä kiivas syönti ajoittuu useimmiten keskelle päivää. Myös iltahämärän hetket auringon laskiessa ovat joskus kiivasta ruokailuaikaa.
| |
| − | Hauki on siitä kiitollinen pyydettävä, että se syö viehettä periaatteessa läpi vuorokauden, kun sille päälle sattuu. Aina on siis aika mennä haukijahtiin.
| |
| − | | |
| − | == Virveli ==
| |
| − | | |
| − | Hauen heittokalastukseen tarvitset kuulalaakerein varustetun avokelan sekä vavan, joka valitaan käytettävän vieheen painon mukaan.
| |
| − | | |
| − | == Vieheet ==
| |
| − | | |
| − | Haukivieheitä ovat vaaput, lusikat, jerkit, lipat sekä jigit. Haukiviehe painaa yleensä 30-40 grammaa. Suurta haukea voidaan myös kalastaa yli sata grammaa painavilla vieheillä. Vastaavasti pientä haukea saadaan alle 20 gramman vieheellä. Kesällä vaapun liike saa olla nopeatempoinen, mutta keväällä ja syksyllä hidastempoinen liike toimii paremmin.
| |
| − | | |
| − | Hauki syö hopeanhohtoisia kaloja, ahventa sekä pienempiä lajitovereitaan. Vihreän ja hopean väriset haukivieheet ovat usein hyviä valintoja. Väreistä kannattaa kokeilla myös keltaista, punaista, sinistä, mustaa sekä niiden yhdistelmiä. Erilaisia värejä kannattaa kokeilla itse ja etsiä tehokkainta väriä eri vuodenaikoihin, kalastuspaikkaan sekä sääolosuhteisiin. Hyvistä haukivaapuista voisi mainita 15 cm pitkän Nils Master Invinciblen, Zaltin ja Bomber 17A:n.
| |
| − | | |
| − | Hauki on kalojen tapaan vaihtolämpöinen eläin, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että se liikkuu kylmässä vedessä hitaammin. Näin ollen jättihauen väsyttäminen voi tapahtua alle minuutissa ja kala voi olla vielä veneeseen nostettunakin aivan rauhallisena. Tämä tietenkin syö hieman tunnelmaa pois, sillä kesällä saadut haukimammat antavat huomattavasti iloisemman vastuksen siiman päässä. Kylmässä ilmassa hitaasti uivat haukivieheet toimivat parhaiten ja vaapun liikettä voi myös rauhoittaa kelaamalla vaappua hitaammin.
| |
| − | | |
| − | Värivalintoja tärkeämpi seikka on pitää haukivieheen koukut riittävän terävinä. Tylsillä koukuilla on turha lähteä haukijahtiin. Timanttiviilan omistaminen on välttämätöntä. Käytä vain kemiallisesti teroitettuja koukkuja ja muista myös tarvittaessa vaihtaa ne uusiin. Koukkukokoa on hyvä usein myös hieman suurentaa huippusesonkien lähestyessä. Testaa kuitenkin vedessä miten koukkukoon vaihtaminen vaikuttaa vieheen käyttäytymiseen. Osa kalastajista käyttää väkäsettömiä koukkuja, jotta hauen voi irrottaa veneen vierellä vedessä helpommin. Silloin suuren haukimamman paino punnitaan tai arvioidaan kangaspussissa veneeseen nostamatta.
| |
| − | | |
| − | === Jerkit ===
| |
| − | | |
| − | Jerkit jaetaan kolmeen ryhmään: liuku- ja sukellusjerkkeihin sekä niiden yhdistelmiin . Sukellusjerkit uivat vapaa vedettäessä alaspäin ja kohoavat sitten ylöspäin kylkiään heilutellen. Liukuvat jerkit uivat epäsäännöllisesti vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle. Ne saavat aikaan vaikutelman vioittuneesta kalasta, joka on petokalalle helppo saalis.
| |
| − | | |
| − | Hitaasti uppoavat mallit soveltuvat hyvin rannalta heittelyyn tai veneestä heittelyyn matalassa vedessä. Nopeasti uppoavat mallit ovat erityisen tehokkaita syvissä vesissä. Jerkkivavan kanssa käytetään pääasiassa hyrräkelaa. Jerkin käyttäjä saa tunnetusti keskimääräistä kookkaampia haukia. Buster Jerk on yksi käytetyimmistä jerkeistä Suomessa.
| |
| − | | |
| − | == Siima ja peruke ==
| |
| − | | |
| − | Siimaksi sopii 0,30-0,36 mm punottu siima tai 0,40-0,50 monofiilisiima. Hauen kalastuksessa tarvitset aina noin 40 cm pitkän perukkeen. Perukkeen voi valmistaa helposti itse titaanista tai punotusta nylonsiimasta. Mikäli kalastat rannalta, ei käyttämiesi haukivieheiden tarvitse uida yhtä syvällä kuin veneestä kalastavan. Veneestä haukea heittelevällä on myös se etu, että varusteita ei tarvitse kantaa repussa. Mikäli heittelet veneestä, kannattaa vene ankkuroida aina sopiviin heittopaikkoihin. Samoin myös varusteiden määrä ja viehevalikoima on usein reilusti suurempi.
| |
| − | | |
| − | | |
| − | == Kalastus itsessään ==
| |
| − | Mikäli heittelet vain rannalta, kannattaa tutustua kartan avulla vesistöön ja miettiä etukäteen sopivat heittelypaikat. Valittujen kohteiden välillä kannattaa aina liikkua autolla, jotta aikaa jää mahdollisimman paljon itse kalastukseen, Rannalla liikkujan mukana kulkee helpommin nostokoukku, kuin suuri haavi. Rannalta kalastavan on syytä liikkua rauhallisesti ja heitellä perusteellisesti valittu alue kerrallaan läpi.
| |
| − | | |
| − | Kun hyvä paikka löytyy, vene kannattaa pysäyttää ja tarjota hauille nenän eteen pohjan tuntumassa liikkuvia vieheitä. Kookas haukijigi voi myös olla tulosta tuottava valinta.
| |
| − | | |
| − | == Lähteet ==
| |
| − | *[http://www.luonnossa.net/Kalastus/Hauen_heittokalastus/hauen_heittokalastus.html luonnossa.net]
| |
| − | *[http://www.kuhamaa.fi/saalislajit/hauki.htm kuhamaa.fi]
| |
| − | *Rinne, Veikko; Jahnukainen Jyrki: 2007. Kalamiehen pikkujättiläinen. ISBN 978-951-0-30996-4. Hämeenlinna: WSOY
| |
| − | | |
| − | [[Luokka:Heittokalastus]]
| |
