Ero sivun ”Niemisjärvet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Niemisjärvet ovat [[Istutus|istutusjärviä]], joten kalastus painottuukin istutettuihin jalokaloihin. Tavallisin saalis lienee kirjolohi, mutta taimen ja puronieriäkin saattaa iskeä pilkkiin kiinni. Varsin usein saadaan myös siikoja, joskus isojakin. Myös isoja haukia on seassa. | Niemisjärvet ovat [[Istutus|istutusjärviä]], joten kalastus painottuukin istutettuihin jalokaloihin. Tavallisin saalis lienee kirjolohi, mutta taimen ja puronieriäkin saattaa iskeä pilkkiin kiinni. Varsin usein saadaan myös siikoja, joskus isojakin. Myös isoja haukia on seassa. | ||
| + | Suurimmiksi Niemisjärvillä kasvavat hauet, jotka voivat painaa jopa yli 3,5 kiloa. | ||
== Vinkkejä == | == Vinkkejä == | ||
| − | *Niemisjärviltä tulee hyvin kalaa, jos menee siihen missä se keskimmäinen järvi liittyy siihen alimpaan niin siitä kohdasta keskemmälle sinne syvänteen reunaan ja pilkkii raitalusikalla eli räsäsellä niin siitä pitäis nousta paljon kirjolohia puronieriöitä ja taimenia. | + | *Niemisjärviltä tulee hyvin kalaa, jos menee siihen missä se keskimmäinen järvi liittyy siihen alimpaan niin siitä kohdasta keskemmälle sinne syvänteen reunaan ja pilkkii [[Raitalusikka|raitalusikalla eli räsäsellä]] niin siitä pitäis nousta paljon kirjolohia, puronieriöitä ja taimenia. |
*Toinen hyvä paikka on ylemmän järven syvänteen alusta siitä syvänteen reunasta. Muutenkin kannattaa koluta räsäsellä syvänteet läpi. Takuu varma kalasaalis on kyllä siinä puron edustalla. | *Toinen hyvä paikka on ylemmän järven syvänteen alusta siitä syvänteen reunasta. Muutenkin kannattaa koluta räsäsellä syvänteet läpi. Takuu varma kalasaalis on kyllä siinä puron edustalla. | ||
| Rivi 21: | Rivi 22: | ||
*Ylemmän järven vasemmat syvänteen reunat ovat hyviä suuren kirjolohen pilkintä paikkoja joissa katkeaa helposti ohuempi siima. | *Ylemmän järven vasemmat syvänteen reunat ovat hyviä suuren kirjolohen pilkintä paikkoja joissa katkeaa helposti ohuempi siima. | ||
| − | *Alimmaisen järven puron suulta tulee hyvin puronieriää ja kirjolohta. Samasta järvestä ihan syvältä | + | *Alimmaisen järven puron suulta tulee hyvin puronieriää ja kirjolohta. Samasta järvestä ihan syvältä saattaa saaha isompaa kirjolohta, taimenta sekä haukea. Pilkkeinä räsästä tai nilsua. |
| + | |||
| + | * Itse sain alimmaisen järvestä aivan syvimmästä kohdasta 1711g kirjolohen raitalusikalla ja katkalla. | ||
| + | |||
| + | *[[Syystalvi|Syystalvella]] ehdottomasti parhaimpiin pilkkeihin kuuluu [[Vihertävä mikrotasapaino|micro-tasuri]]. | ||
| + | |||
| + | *Taktiikkavinkki: Pilki syvänteissä tai niiden reunoilla ja käytä esim. raitalusikkaa tai microtasapainoa. | ||
== Lajisto == | == Lajisto == | ||
Nykyinen versio 1. maaliskuuta 2013 kello 13.49
Vesistön kuvaus pelissä[muokkaa]
Niemisjärvet koostuvat kolmesta toisiinsa liittyvästä järvestä. Ne ovat myös varsin syviä, joten kaloilla on tilaa piiloutua eri syvyyksiin.
Kalastus[muokkaa]
Niemisjärvet ovat istutusjärviä, joten kalastus painottuukin istutettuihin jalokaloihin. Tavallisin saalis lienee kirjolohi, mutta taimen ja puronieriäkin saattaa iskeä pilkkiin kiinni. Varsin usein saadaan myös siikoja, joskus isojakin. Myös isoja haukia on seassa. Suurimmiksi Niemisjärvillä kasvavat hauet, jotka voivat painaa jopa yli 3,5 kiloa.
Vinkkejä[muokkaa]
- Niemisjärviltä tulee hyvin kalaa, jos menee siihen missä se keskimmäinen järvi liittyy siihen alimpaan niin siitä kohdasta keskemmälle sinne syvänteen reunaan ja pilkkii raitalusikalla eli räsäsellä niin siitä pitäis nousta paljon kirjolohia, puronieriöitä ja taimenia.
- Toinen hyvä paikka on ylemmän järven syvänteen alusta siitä syvänteen reunasta. Muutenkin kannattaa koluta räsäsellä syvänteet läpi. Takuu varma kalasaalis on kyllä siinä puron edustalla.
- Lähtöpaikan alapuolelta purosta oikealle syvänteeseen hyvä kirjolohi ja puronieriä paikka. Paikasta myös satunnaisia taimenia.
- Ylemmän järven vasemmat syvänteen reunat ovat hyviä suuren kirjolohen pilkintä paikkoja joissa katkeaa helposti ohuempi siima.
- Alimmaisen järven puron suulta tulee hyvin puronieriää ja kirjolohta. Samasta järvestä ihan syvältä saattaa saaha isompaa kirjolohta, taimenta sekä haukea. Pilkkeinä räsästä tai nilsua.
- Itse sain alimmaisen järvestä aivan syvimmästä kohdasta 1711g kirjolohen raitalusikalla ja katkalla.
- Syystalvella ehdottomasti parhaimpiin pilkkeihin kuuluu micro-tasuri.
- Taktiikkavinkki: Pilki syvänteissä tai niiden reunoilla ja käytä esim. raitalusikkaa tai microtasapainoa.
Lajisto[muokkaa]
|