Ero sivun ”Kyrkösjärvi” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
 
(15 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kyrkösjärvi''' on [[Kyrönjoki|Kyrönjoen]] [[tulva|tulvien]] säännöstelemiseksi rakennettu [[tekojärvi]]. Se kuuluu [[Seinäjoen valuma-alue]]eseen ja sijaitsee Seinäjoen ja [[Ilmajoki|Ilmajoen]] alueella. Kyrkösjärven tekojärven vesipinta-ala on 640 hehtaaria ja sen [[valuma-alue]] on 82 000 hehtaaria. Alun perin järvi oli 1960-luvulla pieni soinen lampi, mutta ruoppauksen ja [[Seinäjoki (joki)|Seinäjoen]] uudelleenohjaamisen jälkeen siitä tuli tulvavesien säännöstelyallas. Allas täytettiin ensimmäisen kerran 1980. Rantaviivaa järvellä on noin 19 kilometriä.  
+
{{järvi
 +
| kuva = kyrkösjärvi.jpg
 +
| valtio = Suomi
 +
| sijainti = Seinäjoki, Ilmajoki
 +
| pinta-ala = 6,4 km{{km2}}
 +
| korkeus = 81,3 m
 +
| rantaviivan pituus = 19 km
 +
}}
 +
'''Kyrkösjärvi''' on Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoella ja ilmajoella sijaitseva tekojärvi, joka rakennettiin Kyrönjoen tulvien säännöstelemiseksi.
 +
1960-luvulla järvi oli pienehkö, soinen lampi. Sitten järvi ruopattiin ja siitä tulikin yllämainittu tulvaveden säännöstelyallas. 1980-luvulla järvi täytettiin ensimmäisen kerran.
  
Järven rannalla on uimapaikka ja kauempana turvevoimalaitos, joka tuottaa vastapaineprosessilla sähköä ja kaukolämpöä. Järven rannoilla kasvaa lähinnä havumetsää, mutta paikoin rannat ovat räme- ja sekametsävaltaisia. Vesi on ruskehtavaa humuspitoista, soista vettä. Kyrkösjärvellä on myös paljon suuria ajelehtivia ja paikoilleen jumittuneita turvesaarekkeita sekä turvelauttoja.
 
  
Kyrkösjärvellä kalastusta on harjoitettu jo kymmenien vuosien ajan. Kyrkösjärvi tunnetaan erityisen hyvin kuhan vetouistelusta ja ison hauen virvelikalastuksesta. Kyrkösjärven kuhakanta on viime vuosien aikana pysynyt samanlaisena. Keskimääräinen kuha painaa noin 600 grammaa, mutta Kyrkösjärvestä saadaan vuosittain 5–8-kiloisiakin.
+
== Kalastus ==
Lisäksi järveen on istutettu kirjolohta. Järven ahvenet ovat pienikokoisia, mutta niitä on paikoin runsaasti. Talvella järvestä pilkitään pääosin ahventa.
+
 
Tunnetuimmat kalapaikat ovat Kyrkösjärven keskellä sijaitseva kapeikko, voimalasta tuleva lämpövesiputki, sekä pohjoispuolen uimarannat.
+
Kyrkösjärvellä on harjoitettu [[kalastus]]ta yli kymmenien vuosien ajan. Järvellä uistellaan paljon [[kuha]]a ja virvelöidään isoa [[hauki|haukea]]. Kuhakanta ei ole muuttunut viime vuosina paljoakaan. Kuhan keskikoon arvellaan olevan noin 600g, mutta myös 5-8 kiloisiakin saadaan.  
 +
[[kirjolohi|Kirjolohta]] istutetaan myös järveen. [[Ahven]]ten keskikoko on pieni, mutta niitä saadaan paljon. Ahven onkin talvella yleisin kala, mitä pilkitään.  
 +
 
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.fi/download.asp?contentid=67003&lan=fi | Nimeke = Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 26.3.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = environment.fi | Viitattu = 24.1.2009 }}
 
 
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet}}
 
  
{{Tynkä/Seinäjoki}}
+
[http://fi.wikipedia.org Wikipedia]
{{tynkä/Vesi}}
 
  
[[Luokka:Seinäjoen järvet]]
+
[[luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]
[[Luokka:Ilmajoki]]
+
[[Luokka:Suomen järvet]]
[[Luokka:Suomen tekojärvet]]
 
[[Luokka:Kyrönjoen vesistö]]
 

Nykyinen versio 2. marraskuuta 2010 kello 14.11

Kyrkösjärvi
{{#if:kyrkösjärvi.jpg|
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
|}} {{#if:|
|}} {{#if:|

|}}

{{#if:||Koordinaatit || - {{#if: Suomi||Valtio || Suomi {{#if: Seinäjoki, Ilmajoki||Maat || Seinäjoki, Ilmajoki {{#if:6,4 km²|| Pinta-ala || 6,4 km² {{#if:|| Tilavuus || - {{#if: || Keskisyvyys || {{#if:||Suurin syvyys || - {{#if:19 km||Rantaviivan pituus || 19 km {{#if:||Veden väri || {{#if:81,3 m||Pinnan korkeus || 81,3 m {{#if:||Laskujoki || -


Kyrkösjärvi on Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoella ja ilmajoella sijaitseva tekojärvi, joka rakennettiin Kyrönjoen tulvien säännöstelemiseksi. 1960-luvulla järvi oli pienehkö, soinen lampi. Sitten järvi ruopattiin ja siitä tulikin yllämainittu tulvaveden säännöstelyallas. 1980-luvulla järvi täytettiin ensimmäisen kerran.


Kalastus[muokkaa]

Kyrkösjärvellä on harjoitettu kalastusta yli kymmenien vuosien ajan. Järvellä uistellaan paljon kuhaa ja virvelöidään isoa haukea. Kuhakanta ei ole muuttunut viime vuosina paljoakaan. Kuhan keskikoon arvellaan olevan noin 600g, mutta myös 5-8 kiloisiakin saadaan. Kirjolohta istutetaan myös järveen. Ahventen keskikoko on pieni, mutta niitä saadaan paljon. Ahven onkin talvella yleisin kala, mitä pilkitään.


Lähteet[muokkaa]

Wikipedia