Ero sivun ”Meri (propilkki 2)” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| (27 välissä olevaa versiota 15 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{tämä artikkeli|kertoo Propilkki 2:n Merestä. Katso sanan muita merkityksiä [[Meri (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]]}} | ||
| + | |||
| + | |||
[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]] | [[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]] | ||
[[Kuva:MeriInfo.jpg|thumb|300px|]] | [[Kuva:MeriInfo.jpg|thumb|300px|]] | ||
[[Kuva:MeriKartta.jpg|thumb|300px|]] | [[Kuva:MeriKartta.jpg|thumb|300px|]] | ||
| − | + | '''Merellä''' kalastus sijoittuu pääasiallisesti pohjan harjanteiden tuntumaan. Kalaa saadaan muualtakin, mutta parvia on hankalampi löytää. | |
Ehdottomasti yleisin saalis on ahven, joka on hyvänkokoista. Keskipaino lienee 300-400g tuntumassa. | Ehdottomasti yleisin saalis on ahven, joka on hyvänkokoista. Keskipaino lienee 300-400g tuntumassa. | ||
| − | Merellä tavataan myös | + | Merellä tavataan myös suurempia, jopa yli kiloisia ahvenia. |
| + | |||
| + | Myös taimenta tavataan Merellä. Ne ovat useimmiten hyvänkokoisia. Yleensä yli kiloisia. | ||
| − | + | Haukea saadaan satunnaisesti, mutta ne ovat yleensä kooltaan isoja. Myös siikoja sadaan satunnaisesti. | |
| − | + | Suurimmiksi Merellä kasvavat hauet, jotka voivat kasvaa yli viisikiloisiksi. | |
| + | == Vinkkejä == | ||
| + | *Sinne munuaisen muotoiselle harjanteelle kannattaa mennä koittamaan puna-hopea tasurilla. | ||
| + | *Vasemmalla reunalla puolessa välissä taimenia. | ||
| + | *Siinä n. keskellä syvyyskarttaa olevista pienistä nypyköistä kannattaa kokeilla. Siitä saadaan isoa ahventa ja taimenia. Myös haukia ja lohia on siitä saatu. | ||
| + | *Heti punnitusaikalta oikealle saa paljon isoja kiiskejä ja joskus 800g ahvenen. "Viima" on hyvä siellä. | ||
| + | *Vasemmassa reunassa kun on se pieni harjanne (kutsutaan munuaiseksi) niin sinne vaan [[Kultasiipipilkki|kultasiivellä]] tai [[Puna-hopea tasapaino|puna-hopea tasarilla]] pilkkimään! Saalis on n. puoli kiloista siikaa ja isoa ahventa (isoin saamani 908g). Jos oikein hyvin syö niin [[Ahven-tasapaino|ahven-tasuri]]. Joskus tulee taimentakin. | ||
| + | *Taktiikkavinkki: Penkoille pilkkimään, käytä mieltymyksen mukaan joko tasapainoa tai pystypilkkiä. | ||
== Lajisto == | == Lajisto == | ||
| − | [[ahven pp2|Ahven]] | + | *[[ahven pp2|Ahven]] |
| + | *[[hauki pp2|hauki]] | ||
| + | *[[taimen pp2|taimen]] | ||
| + | *[[kiiski pp2|kiiski]] | ||
| + | *[[siika pp2|siika]] | ||
| + | *[[lohi pp2|lohi]] | ||
| + | *[[kivinilkka pp2|Kivinilkka]] | ||
| + | *[[kolmipiikki pp2|Kolmipiikki]] | ||
| + | *[[isosimppu pp2|Isosimppu]] | ||
| + | {{Propilkki 2:n vesistöt}} | ||
Nykyinen versio 9. huhtikuuta 2023 kello 22.58
Merellä kalastus sijoittuu pääasiallisesti pohjan harjanteiden tuntumaan. Kalaa saadaan muualtakin, mutta parvia on hankalampi löytää.
Ehdottomasti yleisin saalis on ahven, joka on hyvänkokoista. Keskipaino lienee 300-400g tuntumassa.
Merellä tavataan myös suurempia, jopa yli kiloisia ahvenia.
Myös taimenta tavataan Merellä. Ne ovat useimmiten hyvänkokoisia. Yleensä yli kiloisia.
Haukea saadaan satunnaisesti, mutta ne ovat yleensä kooltaan isoja. Myös siikoja sadaan satunnaisesti.
Suurimmiksi Merellä kasvavat hauet, jotka voivat kasvaa yli viisikiloisiksi.
Vinkkejä[muokkaa]
- Sinne munuaisen muotoiselle harjanteelle kannattaa mennä koittamaan puna-hopea tasurilla.
- Vasemmalla reunalla puolessa välissä taimenia.
- Siinä n. keskellä syvyyskarttaa olevista pienistä nypyköistä kannattaa kokeilla. Siitä saadaan isoa ahventa ja taimenia. Myös haukia ja lohia on siitä saatu.
- Heti punnitusaikalta oikealle saa paljon isoja kiiskejä ja joskus 800g ahvenen. "Viima" on hyvä siellä.
- Vasemmassa reunassa kun on se pieni harjanne (kutsutaan munuaiseksi) niin sinne vaan kultasiivellä tai puna-hopea tasarilla pilkkimään! Saalis on n. puoli kiloista siikaa ja isoa ahventa (isoin saamani 908g). Jos oikein hyvin syö niin ahven-tasuri. Joskus tulee taimentakin.
- Taktiikkavinkki: Penkoille pilkkimään, käytä mieltymyksen mukaan joko tasapainoa tai pystypilkkiä.
Lajisto[muokkaa]
|