Ero sivun ”Vaappu-uistin” versioiden välillä
(Kumottu muokkaus 39531, jonka teki 162.158.89.68 (keskustelu)) Merkkaus: Kumoaminen |
|||
| (11 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Vaappu-uistin''' muistuttaa | + | '''Vaappu-uistin''' muistuttaa [[viehe]]istä eniten kalaa. Niitä voi käyttää lähes kaikkien petokalojen pyytämiseen |
| − | ==Tekniset ominaisuudet== | + | [[Tiedosto:Palikaa2 004.jpg|300px|right]] |
| + | |||
| + | |||
| + | == Tekniset ominaisuudet == | ||
===Materiaali=== | ===Materiaali=== | ||
| − | + | Vaaput on perinteisesti tehty puusta. Nykyisin muovivaappuja on jo enemmän kuin puisia, mutta myös puusta, etenkin [[balsa]]sta ja [[apassi]]sta tehdään paljon vaappuja. Balsarunkoisten vaappujen uintiliike on herkin keveydestä johtuen. Toisinaan vaappuja painotetaan lyijyllä tai volframilla. Usein vaaput tehdään kelluviksi, mutta myös syvyytensä säilyttäviä (suspending) ja uppoavia vaappuja on lukuisia malleja. | |
| − | === | + | ===Uintilevy=== |
| − | + | Vaapun nokassa on [[uintilevy]], joka kasvattaa veden vastusta ja näin ikään kuin vetää vaapun sille ominaiseen uintisyvyyteen. [[Uintilevy]]jä on L:n muotoisia porraslevyjä, satulalevyjä, ja pitkää nokkaa muistuttavia syvännelevyjä, jotka voivat viedä vaappu-uistimen vaikka 3 metrin - 5 metrin syvyyteen tarvittaessa. Joissakin vaapuissa on uintilevy, jonka asentoa voi säätää. Hyvien vaappujen uinnissa on usein myös [[hakeminen|hakua]] | |
| + | |||
| + | ===Uintiliike ja uintisyvyys=== | ||
| + | |||
| + | Vaapun uintiliike riippuu pitkälti rungon painosta ja uintilevyn muodosta, koosta ja sijoituksesta. Mitä kevyempi runko, sitä eloisammin vaappu ui. Mitä pidempi ja lähempänä vaakatasoa levy on, sitä syvemmällä vaappu yleensä ui ja vastaavasti mitä pienempi ja pystympi levy, sitä lähempänä pintaa vaappu ui. Jotkin vaaput on tehty kaksi- tai useampi osaisiksi. Moniosaisten vaappujen uintiliike on herkempi ja kiemurtelevampi kuin normaalin. | ||
| + | |||
| + | == Vaapuilla kalastaminen == | ||
| + | Vetouistelussa vaappujen käyttäminen on hyvin yksinkertaista, mutta heittokalastuksessa kalastustekniikkaa voi joutua mietiimään enemmän. | ||
| + | |||
| + | ===Kelluvat vaaput=== | ||
| + | Heiton jälkeen kelluvat vaaput kelataan aluksi pyyntisyvyyteen. Pyytävyyttä kannattaa tehostaa pysäytyksillä, jolloin vaappu nousee kohti pintaa. Kelauksen alkaessa se sukeltaa jälleen. | ||
| + | |||
| + | ===Syvyytensä säilyttävät vaaput=== | ||
| + | Syvyytensä säilyttävät vaaput pysyvät samassa syvyydessä keskimäärin pidempään kuin muut vaaput. Niillä voi myös tehdä pitkiäkin pysäytyksiä uintisyvyyden muuttumatta. Siitä voi olla apua etenkin kylmissä vesissä. | ||
| + | |||
| + | ===Uppoavat vaaput=== | ||
| + | [[Lähtölasku-tekniikka]] on hyvä perustekniikka uppoavalla vaapulla kalastettaessa. Sen avulla vaappu saadaan sopivaan syvyyteen. Uppoavilla vaapulla kalastettaessa pysäytykset voivat olla tarpeen syvyyden sopivana pitämiseksi, sillä nen nousevat usein kelauksessa hitaasti lähemmäs pintaa. | ||
| − | |||
==Pintavaappu-uistimet ja jerkit== | ==Pintavaappu-uistimet ja jerkit== | ||
| − | Vaapuiksi lukeutuvat myös pintakalvossa uivat, muun muassa [[hauki|hauelle]] ja [[taimen]]elle suunnatut pintavaaput sekä erityisesti hauelle tarkoitetut | + | Vaapuiksi lukeutuvat myös pintakalvossa uivat, muun muassa [[hauki|hauelle]] ja [[taimen]]elle suunnatut [[pintavaappu|pintavaaput]] sekä erityisesti hauelle tarkoitetut [[jerkki]]vaaput. Näissä uudemmissa vaapputyypeissä ei yleensä ole [[uintilevy]]ä, mikä saattaa vaatia kalastajalta jonkinlaista uittamistyyliä vaapun uinnin aikaansaamiseksi. Näitä vieheitä ei siis kelata suoraan kuten muita viehetyyppejä, vaan uintiliike luodaan vavan nykäyksillä tai kelausrytmin muutoksin. |
Hauen jerkkikalastus alkoi yleistyä Suomessa vuosien 2003 – 2004 vaiheilla, ja on nykyään varsin suosittua varsinkin etelärannikollamme. Pikkuhiljaa jerkkaus on saanut suosiota myös sisävesillä. Haukijerkit ovat usein varsin kookkaita, pituudeltaan noin 10 – 20 -senttisiä ja painoltaan noin 30 – 150 -grammaisia. | Hauen jerkkikalastus alkoi yleistyä Suomessa vuosien 2003 – 2004 vaiheilla, ja on nykyään varsin suosittua varsinkin etelärannikollamme. Pikkuhiljaa jerkkaus on saanut suosiota myös sisävesillä. Haukijerkit ovat usein varsin kookkaita, pituudeltaan noin 10 – 20 -senttisiä ja painoltaan noin 30 – 150 -grammaisia. | ||
| + | == Lähteet == | ||
| + | *Jens Ploug Hansen & Göran Cederberg: Heittokalastus, 1998 | ||
| + | |||
| + | == Katso myös == | ||
| + | * [[Lippauistin]] | ||
| + | * [[Lusikkauistin]] | ||
| + | * [[Jerkki]] | ||
| + | * [[Jigi]] | ||
| + | * [[Pilkki]] | ||
| + | * [[Perho]] | ||
| + | *[[Pintavaappu]] | ||
| + | *[[Vaapun viritys]] | ||
[[Luokka:Vieheet]] | [[Luokka:Vieheet]] | ||
Nykyinen versio 20. maaliskuuta 2023 kello 12.17
Vaappu-uistin muistuttaa vieheistä eniten kalaa. Niitä voi käyttää lähes kaikkien petokalojen pyytämiseen
Tekniset ominaisuudet[muokkaa]
Materiaali[muokkaa]
Vaaput on perinteisesti tehty puusta. Nykyisin muovivaappuja on jo enemmän kuin puisia, mutta myös puusta, etenkin balsasta ja apassista tehdään paljon vaappuja. Balsarunkoisten vaappujen uintiliike on herkin keveydestä johtuen. Toisinaan vaappuja painotetaan lyijyllä tai volframilla. Usein vaaput tehdään kelluviksi, mutta myös syvyytensä säilyttäviä (suspending) ja uppoavia vaappuja on lukuisia malleja.
Uintilevy[muokkaa]
Vaapun nokassa on uintilevy, joka kasvattaa veden vastusta ja näin ikään kuin vetää vaapun sille ominaiseen uintisyvyyteen. Uintilevyjä on L:n muotoisia porraslevyjä, satulalevyjä, ja pitkää nokkaa muistuttavia syvännelevyjä, jotka voivat viedä vaappu-uistimen vaikka 3 metrin - 5 metrin syvyyteen tarvittaessa. Joissakin vaapuissa on uintilevy, jonka asentoa voi säätää. Hyvien vaappujen uinnissa on usein myös hakua
Uintiliike ja uintisyvyys[muokkaa]
Vaapun uintiliike riippuu pitkälti rungon painosta ja uintilevyn muodosta, koosta ja sijoituksesta. Mitä kevyempi runko, sitä eloisammin vaappu ui. Mitä pidempi ja lähempänä vaakatasoa levy on, sitä syvemmällä vaappu yleensä ui ja vastaavasti mitä pienempi ja pystympi levy, sitä lähempänä pintaa vaappu ui. Jotkin vaaput on tehty kaksi- tai useampi osaisiksi. Moniosaisten vaappujen uintiliike on herkempi ja kiemurtelevampi kuin normaalin.
Vaapuilla kalastaminen[muokkaa]
Vetouistelussa vaappujen käyttäminen on hyvin yksinkertaista, mutta heittokalastuksessa kalastustekniikkaa voi joutua mietiimään enemmän.
Kelluvat vaaput[muokkaa]
Heiton jälkeen kelluvat vaaput kelataan aluksi pyyntisyvyyteen. Pyytävyyttä kannattaa tehostaa pysäytyksillä, jolloin vaappu nousee kohti pintaa. Kelauksen alkaessa se sukeltaa jälleen.
Syvyytensä säilyttävät vaaput[muokkaa]
Syvyytensä säilyttävät vaaput pysyvät samassa syvyydessä keskimäärin pidempään kuin muut vaaput. Niillä voi myös tehdä pitkiäkin pysäytyksiä uintisyvyyden muuttumatta. Siitä voi olla apua etenkin kylmissä vesissä.
Uppoavat vaaput[muokkaa]
Lähtölasku-tekniikka on hyvä perustekniikka uppoavalla vaapulla kalastettaessa. Sen avulla vaappu saadaan sopivaan syvyyteen. Uppoavilla vaapulla kalastettaessa pysäytykset voivat olla tarpeen syvyyden sopivana pitämiseksi, sillä nen nousevat usein kelauksessa hitaasti lähemmäs pintaa.
Pintavaappu-uistimet ja jerkit[muokkaa]
Vaapuiksi lukeutuvat myös pintakalvossa uivat, muun muassa hauelle ja taimenelle suunnatut pintavaaput sekä erityisesti hauelle tarkoitetut jerkkivaaput. Näissä uudemmissa vaapputyypeissä ei yleensä ole uintilevyä, mikä saattaa vaatia kalastajalta jonkinlaista uittamistyyliä vaapun uinnin aikaansaamiseksi. Näitä vieheitä ei siis kelata suoraan kuten muita viehetyyppejä, vaan uintiliike luodaan vavan nykäyksillä tai kelausrytmin muutoksin.
Hauen jerkkikalastus alkoi yleistyä Suomessa vuosien 2003 – 2004 vaiheilla, ja on nykyään varsin suosittua varsinkin etelärannikollamme. Pikkuhiljaa jerkkaus on saanut suosiota myös sisävesillä. Haukijerkit ovat usein varsin kookkaita, pituudeltaan noin 10 – 20 -senttisiä ja painoltaan noin 30 – 150 -grammaisia.
Lähteet[muokkaa]
- Jens Ploug Hansen & Göran Cederberg: Heittokalastus, 1998