Ero sivun ”Hietatokko” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Hietatokko''' (''Pomatoschistus minutus'') on pieni 4–5 cm:n pituinen | + | '''Hietatokko''' (''Pomatoschistus minutus'') on pieni 4–5 cm:n pituinen [[meri]][[kala]]. Se on vaalean kellertävä, lähellä pohjaa kyhjöttävä kala, jonka voi nähdä jos sen pelästyttää liikkeelle haromalla hiekkapohjaa esimerkiksi akvaariohaavilla. Sitä esiintyy koko Itämeren alueella, aivan lahtien perukoita lukuun ottamatta. |
Hietatokko oleskelee kesäisin matalissa, talvella syvemmissä vesissä. Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi mätiä kuoriutumiseen asti. Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset. Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja. | Hietatokko oleskelee kesäisin matalissa, talvella syvemmissä vesissä. Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi mätiä kuoriutumiseen asti. Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset. Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja. | ||
| − | Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys. Ne ovat linkki pohjaeläimistä kaloihin. Tokkoja syövät ainakin ahvenet, pienet turskat, | + | Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys. Ne ovat linkki pohjaeläimistä kaloihin. Tokkoja syövät ainakin ahvenet, pienet [[turskat]], [[kampela]]t, [[piikkikampela]]t, [[kivinilkka|kivinilkat]], [[kuha]]t, [[simppu|simput]], isot [[kuore]]et ja [[siika|siiatkin]]. |
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
Versio 30. tammikuuta 2010 kello 19.07
Hietatokko (Pomatoschistus minutus) on pieni 4–5 cm:n pituinen merikala. Se on vaalean kellertävä, lähellä pohjaa kyhjöttävä kala, jonka voi nähdä jos sen pelästyttää liikkeelle haromalla hiekkapohjaa esimerkiksi akvaariohaavilla. Sitä esiintyy koko Itämeren alueella, aivan lahtien perukoita lukuun ottamatta.
Hietatokko oleskelee kesäisin matalissa, talvella syvemmissä vesissä. Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi mätiä kuoriutumiseen asti. Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset. Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja.
Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys. Ne ovat linkki pohjaeläimistä kaloihin. Tokkoja syövät ainakin ahvenet, pienet turskat, kampelat, piikkikampelat, kivinilkat, kuhat, simput, isot kuoreet ja siiatkin.
Lähteet
- Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.