Ero sivun ”Vimpan onginta” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: == Yleistietoja == '''Vimpa''' on sukua lahnalle. Se on kuitenkin lahnaa huomattavasti kapeampi ja pienisuomuisempi. Vimpan selkä on tummanruskea tai harmaansininen. Yl…) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
== Yleistietoja == | == Yleistietoja == | ||
| − | + | '''[[Vimpa]]''' on sukua [[lahna]]lle. Se on kuitenkin lahnaa huomattavasti kapeampi ja pieni[[suomu]]isempi. Vimpan selkä on tummanruskea tai harmaansininen. Yleensä vimpan pituus on 25-35 senttimetriä. Vimpa ei ole onkijoiden yleisesti pyytämä kala. Helpointa sen onkiminen on toukokuun puolessavälissä, jolloin se nousee kutemaan jokiin. | |
== Missä vimpa elää == | == Missä vimpa elää == | ||
Versio 30. tammikuuta 2010 kello 16.44
Yleistietoja
Vimpa on sukua lahnalle. Se on kuitenkin lahnaa huomattavasti kapeampi ja pienisuomuisempi. Vimpan selkä on tummanruskea tai harmaansininen. Yleensä vimpan pituus on 25-35 senttimetriä. Vimpa ei ole onkijoiden yleisesti pyytämä kala. Helpointa sen onkiminen on toukokuun puolessavälissä, jolloin se nousee kutemaan jokiin.
Missä vimpa elää
Vimpa elää murtovesissä, ja sitä tavataan meressä Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella pienissä parvissa aina Vaasan korkeudelle saakka. Jonkinverran vimpaa esiintyy myös Oulun korkeudella. Tunnettuja vimpavesistöjä ovat Auranjoki, Kymijoki, Porvoonjoki ja Paimionjoki. Muutoin vimpa elää meressä pienissä parvissa ja elää liikkuvaa elämää.
Mitä vimpa syö
Vimpa syö pohjaeläimiä, erityisesti kotilot ovat sen herkkua. Sen tavallista ravintoa ovat myöskin hyönteisten toukat, sekä madot.
Vimpan onginnan tekniikkaa
Vimpan ongintaan voi käyttää samoja välineitä kuin särjen ongintaan. Lisäksi vimpaa voi tavoitella pohjalta samalla tavalla kuin lahnaa. (Katso Lahnan onginta ). Syöttinä vimpan ongintaan voi käyttää taikinaa tai maissinjyvää. Mato on kuitenkin vimpasyöteistä paras. Kesällä vimpaa voi yrittää pyytää kelluvalla sormenpäänkokoisella leipäsyötillä.