Ero sivun ”Siloneula” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Siloneula''' (''Nerophis ophidion'') on lieromainen kala: 20-30 cm pitkä mutta alle sentin levyinen. Väriltään se on vihertävän ruskea. Siloneulan ainoa evä on pieni selkäevä, jonka avulla kala pystyy liikkumaan hitaasti. Uidessaan se kiemurtelee koko ruumiillaan. Rantavesien suurlevät ja muukin vesikasvillisuus tarjoaa suojaisia paikkoja hidasliikkeisille siloneuloille. | + | '''Siloneula''' (''Nerophis ophidion'') on lieromainen [[kala]]: 20-30 cm pitkä mutta alle sentin levyinen. Väriltään se on vihertävän ruskea. Siloneulan ainoa evä on pieni [[selkäevä]], jonka avulla kala pystyy liikkumaan hitaasti. Uidessaan se kiemurtelee koko ruumiillaan. Rantavesien suurlevät ja muukin vesikasvillisuus tarjoaa suojaisia paikkoja hidasliikkeisille siloneuloille. |
| − | Siloneulat kutevat heinäkuussa. Värikkään kutuasun omaava naaras kiinnittää | + | Siloneulat kutevat heinäkuussa. Värikkään kutuasun omaava naaras kiinnittää [[mätimuna]]t monimutkaisten kutumenojen saattelemina koiraan huolehdittavaksi sen vatsaan. |
| − | Siloneulaa tavataan kaikilla Suomen rannikoilla Oulun korkeudelle asti. Se piileskelee usein levien, varsinkin rakkolevän joukossa, josta se saattaa joutua vahingossa kalastajan verkkoon. Siloneula syö | + | Siloneulaa tavataan kaikilla Suomen rannikoilla Oulun korkeudelle asti. Se piileskelee usein levien, varsinkin rakkolevän joukossa, josta se saattaa joutua vahingossa kalastajan verkkoon. Siloneula syö [[eläinplankton]]ia ja muita pikkueläimiä. Talveksi siloneulat siirtyvät syvänteisiin. |
[[luokka:suomalaiset kalalajit]] | [[luokka:suomalaiset kalalajit]] | ||
Versio 7. helmikuuta 2010 kello 00.44
Siloneula (Nerophis ophidion) on lieromainen kala: 20-30 cm pitkä mutta alle sentin levyinen. Väriltään se on vihertävän ruskea. Siloneulan ainoa evä on pieni selkäevä, jonka avulla kala pystyy liikkumaan hitaasti. Uidessaan se kiemurtelee koko ruumiillaan. Rantavesien suurlevät ja muukin vesikasvillisuus tarjoaa suojaisia paikkoja hidasliikkeisille siloneuloille.
Siloneulat kutevat heinäkuussa. Värikkään kutuasun omaava naaras kiinnittää mätimunat monimutkaisten kutumenojen saattelemina koiraan huolehdittavaksi sen vatsaan.
Siloneulaa tavataan kaikilla Suomen rannikoilla Oulun korkeudelle asti. Se piileskelee usein levien, varsinkin rakkolevän joukossa, josta se saattaa joutua vahingossa kalastajan verkkoon. Siloneula syö eläinplanktonia ja muita pikkueläimiä. Talveksi siloneulat siirtyvät syvänteisiin.