Ero sivun ”Vantaanjoki” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{lähteetön}} | ||
| + | |||
{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0 | {| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0 | ||
| style="background:#66ccff; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Joki''' | | style="background:#66ccff; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Joki''' | ||
Versio 10. maaliskuuta 2010 kello 14.25
| 45px | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
| Joki |
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
|
| Kuvateksti: Vantaanjokea syksyllä 2007 |
| Alkulähde: Erkylänjärvi, Hausjärvi |
| Laskupaikka: Vanhankaupunginlahti |
| Maat: Suomi |
| Pituus: 101km |
| Lähdekorkeus: 110m |
| Virtaus: 1,4 - 317 m³/s |
| Valuma-alue: 1685km² |
Vantaanjoki (ruots. Vanda å) on 101 km pitkä joki eteläisessä Suomessa. Vantaanjoki alkaa Hausjärveltä Erkylänjärvestä ja laskee Suomenlahteen Helsingissä Vanhankaupunginlahdella. Valuma-alueen pinta-ala on 1685 km² ja sen vaikutusalueella asuu noin 1,1 miljoonaa ihmistä. Vantaanjoki kulkee Hausjärven, Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven, Vantaan ja Helsingin kautta. Pitkäkosken yläpuolelta Keravanjoen yhtymäkohtaan saakka se on Helsingin ja Vantaan rajana. Joen valuma-alue ulottuu myös Tuusulan, Keravan, Järvenpään, Mäntsälän, Sipoon, Espoon, Vihdin ja Lopen alueelle.
Vantaanjoen koskia ovat Helsingin ja Vantaan rajalla olevat Pitkäkoski, Niskalankoski ja Ruutinkoski. Helsingin alueella sijaitsevat Pikkukoski ja Vanhankaupungin koski.
Vantaan alueella on Vantaankoski, Nurmijärvellä Myllykoski ja Nukarinkoski. Hyvinkään koskia ovat Vanhanmyllynkoski, Vakkurinkoski, Koskipirtinvirta, Åvikinkoski sekä Kittelänkosket.
Vantaanjoen pisin sivujoki on Keravanjoki, joka yhtyy Vantaanjokeen Helsingin ja Vantaan rajalla. Muita huomattavia sivujokia ovat Luhtaanmäenjoki (ylempänä Nurmijärven alueella Lepsämän- ja Luhtajoet), Tuusulanjärvestä alkava Tuusulanjoki, Palojoki ja Kytäjoki, jonka latvavedet ovat osittain Lopen ja Vihdin alueilla.
Vantaan vettä käytettiin pääkaupunkiseudun talousvetenä vuoteen 1982, kunnes Päijännetunneli otettiin käyttöön. Vettä käytetään edelleen juomavetenä Päijänne-tunnelin huoltotöiden yhteydessä joko kokonaan tai osittain.
Vantaanjoen vakavimpia ympäristövahinkoja oli elokuussa 1995 Riihimäellä Havin tehtaalla sattunut vuoto. Jokeen pääsi inhimillisen erehdyksen seurauksena noin 15 000 litraa astianpesuainetta, minkä seurauksena joen vesi vaahtosi useiden päivien ajan ja tuhansia kaloja kuoli. Tapaus johti ympäristörikostutkintaan.