Ero sivun ”Keurusselkä” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| järven nimi = Keurusselkä | | järven nimi = Keurusselkä | ||
| valtio = Suomi | | valtio = Suomi | ||
| − | | | + | | paikkakunta = Keuruu, Mänttä ja Vilppula |
| pinta-ala = 117,3 km² | | pinta-ala = 117,3 km² | ||
| suurin syvyys 40m | | suurin syvyys 40m | ||
Versio 4. toukokuuta 2010 kello 18.26
Keurusselkä on Suomen 40. suurin järvi. Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (Keuruun reitti) ja sijaitsee Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kuntien alueilla Länsi-Suomen läänissä.
Vedenaatuluokitus: hyvä/tyydyttävä
<googlemap lat="62.172394" lon="24.67598" type=map> 62.172394,24.67598, Keurusselkä. </googlemap>
Profiili
Keurusselkää käytetään vedenhankintaan, loma-asutukseen ja kalatalouteen. Noin 86 % Keurusselän vesistöalueesta on Keski-Suomen maakunnassa ja 14 % Pirkanmaan puolella. 27 kilometriä pitkän järven etelärannalla sijaitsee Mäntän keskustaajama ja pohjoisrannalla vastaavasti Keuruun keskustaajama. Järven keskisyvyys - 6,4 metriä - on lähellä Suomen järvien kokonaiskeskisyvyyttä(noin 6m). Keurusselän syvimmät kohdat sijaitsevat Korpisensaaren pohjoispuolella. Mäntän suunnassa järvi on matalampaa ja saaria on tiheämmässä. Syvin kohta on 40 metriä. Keurusselkä sai kansainvälistä huomiota vuonna 2004, kun kaksi harrastajageologia löysivät törmäyskraatterin järven länsirannalta. Kraatteri on niin vanha, ettei sen törmäyskuoppaa ole enää tunnistettavissa.
Vuonna 1986 rakennettu 31,3 metriä pitkä siipiratasalus M/S Elias Lönnrot harjoittaa kesäisin säännöllistä matkustajaliikennettä Keurusselällä. Järven itärannalla sijaitsee vuorineuvos Gösta Serlachiuksen vuonna 1927 rakennuttama Liukon metsästysmaja. Hyvin säilyneen metsästysmajan rakennushistoriallista arvoa on luonnehdittu huomattavaksi. Populaarikultturissa järvi tunnetaan muun muassa Juha Vainion sävelmästä Keurusselän sini.
Kalastus
- Kalakannat
- Ahven: *****
- Hauki: *****
- Kuha: *****
- Muikku: ***
- Järvilohi: **
- Järvitaimen: **
Keurusselkää pidetään oivallisena kalastusvetenä, erityisesti sen kuha-, hauki- ja ahvenkannat ovat poikkeuksellisen suuria. Myös muikkujärvenä Keurusselkä on otollinen.[8] Kuhan, järvitaimenen ja järvilohen alamitta on 42cm kaikilla Keuruun kalastusalueen järvialueilla.
Lähteet
- http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=192167&lan=FI
- http://www.kuhamaa.fi/jarvet/ruovesi
- http://www.environment.fi/print.asp?contentid=69583&lan=en&clan=en
- H. Ilus, S. Klemola, V.-P. Vartti, J. Mattila, T.K. Ikäheimonen: 137Cs in aquatic organisms in the southern Lake Keurusselkä (Finland)
- L. Pesonen, S. Hietala, M. Poutanen, J. Moilanen, M. Lehtinen, H. Ruotsalainen: The Keurusselkä Meteorite Impact Structure, Central Finland: Geophysical Data
- Moilanen, Jarmo. Keurusselän törmäysjäljen löytyminen. Suomen törmäyskraatterit. Luettu 2006-05-09.
- http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59289&lan=fi