Ero sivun ”Särmäneula” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p (Kielioppia korjattu) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Särmäneula''' (''Syngnathus typhle'') kuuluu [[Siloneula]]n ohella putkisuukalojen lahkoon. Suomessa tämä meri- ja murtovedessä viihtyvä matomainen kala kasvaa 15–25 cm:n pituiseksi. Särmäneula on väritykseltään tumman ruskea, joskus punertava. Se pystyy muuttamaan värinsä vajaassa tunnissa ympäristöstään mahdollisimman vähän erottuvaksi. Nimensä mukaisesti sillä on ihon alla jäykkiä pitkittäissuntaisia luulevyjä, jotka tekevät sen olemuksesta särmikkään. Ravinnokseen särmäneula käyttää hankajalkaisia ja | + | '''Särmäneula''' (''Syngnathus typhle'') kuuluu [[Siloneula]]n ohella putkisuukalojen lahkoon. Suomessa tämä meri- ja murtovedessä viihtyvä matomainen kala kasvaa 15–25 cm:n pituiseksi. Särmäneula on väritykseltään tumman ruskea, joskus punertava. Se pystyy muuttamaan värinsä vajaassa tunnissa ympäristöstään mahdollisimman vähän erottuvaksi. Nimensä mukaisesti sillä on ihon alla jäykkiä pitkittäissuntaisia luulevyjä, jotka tekevät sen olemuksesta särmikkään. Ravinnokseen särmäneula käyttää hankajalkaisia ja [[vesikirppu]]ja sekä pieniä nopealiikkeisiä halkoisjalkaisia (Neomysis). Särmäneulat kutevat kesällä, jonka jälkeen koiras hautoo mätimunia vatsapuolellaan olevassa pussissa. |
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
* Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002. | * Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002. | ||
[[luokka:putkisuukalat]] | [[luokka:putkisuukalat]] | ||
Versio 9. kesäkuuta 2010 kello 23.14
Särmäneula (Syngnathus typhle) kuuluu Siloneulan ohella putkisuukalojen lahkoon. Suomessa tämä meri- ja murtovedessä viihtyvä matomainen kala kasvaa 15–25 cm:n pituiseksi. Särmäneula on väritykseltään tumman ruskea, joskus punertava. Se pystyy muuttamaan värinsä vajaassa tunnissa ympäristöstään mahdollisimman vähän erottuvaksi. Nimensä mukaisesti sillä on ihon alla jäykkiä pitkittäissuntaisia luulevyjä, jotka tekevät sen olemuksesta särmikkään. Ravinnokseen särmäneula käyttää hankajalkaisia ja vesikirppuja sekä pieniä nopealiikkeisiä halkoisjalkaisia (Neomysis). Särmäneulat kutevat kesällä, jonka jälkeen koiras hautoo mätimunia vatsapuolellaan olevassa pussissa.
Lähteet
- Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.