Rapu

45px

uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun..... arvaa jysähti kulli pystyyn {{#if:|Tarkennus: {{{1}}}|}}

Rapu on kymmenjalkaisten lahkoon kuuluva äyriäinen. Rapuihin luetaan sisävesissä elävät Astacidea-osalahkon heimo jantunen on kova äijjä.......... höhööö moi ei juntti== Levinneisyys == Sisävesien rapuja tunnetaan yhteensä yli 600 lajia. Ne jaetaan kolmeen eri heimo

                                                                                          luuseritmoi juho

Parastacidae-heimon rapuja tavataan eteläisillä mantereilla ja saarilla, jotka aikanaan olivat osa Gondwana-supermannerta - Australiassa, Uudessa Seelannissa, Etelä-Amerikassa ja Madagaskarilla. Astacidae-heimo esiintyy Euroopassa sekä Pohjois-Amerikan länsirannikolla. Cambaridae taas esiintyy Astacidaen kanssa limittäin, itäisessä Pohjois-Amerikassa sekä Itä-Aasiassa. Lajirunsaus on keskittynyt Yhdysvaltain kaakkoisosaan (yli 300 lajia) sekä Australiaan (noin 100 lajia). Rapujen lähisukulaisia mereltä ovat hummerit.

Rakenne

Ravun ruumiissa on kolme osaa. Pää, keskiruumis ja takaruumis eli pyrstö. Sillä on kymmenen jalkaa, joista neljä takimmaista ovat kävelyraajoja, ja etummaisin muodostaa monikäyttöiset sakset. Päässä on kaksi paria tuntosarvia, ja ulokkeiden päässä olevat verkkosilmät. Takaruumis koostuu kuudesta jaokkeesta ja on notkea, sen perässä on pyrstöevä. Rapua peittää kitiinikuori, joka pitää sen kasassa sen osia ja suojaa sisäelimiä. Kuoren paksuus kasvaa ravun vanhetessa. Rapu vaihtaa kuorensa jos se käy liian pieneksi. Rapu tunkee kuorestaan ulos ja syö kuoren. Siitä se saa rakennusaineita uuden kuoren kovettamiseen. Jos ravulta on taistelussa katkennut raaja, niin kuorenvaihdon yhteydessä tilalle kasvaa vähitellen uusi raaja. Uusi kuori on alussa pehmoinen ja rapu on silloin petojen armoilla. Siksi rapu piiloutuu koloonsa pariksi viikoksi odottamaan kuoren kovettumista.

Elintapoja

Rapu syö kasveja ja pohjan pieneläimiä, sekä toisinaan heikkoja lajikumppaneitaan. Kaloja rapu ei syö kovin usein, koska se ei saa niitä kiinni. Lisääntyessään rapunaaras kantaa mätiä (muutamia satoja mätimunia) pyrstönsä alla, kunnes mäti on hautunut kuoriutumiskykyiseksi. Tämä vie Suomessa 8-9 kuukautta. Poikaset kuoriutuvat alkukesällä. Ravuilla ei ole toukkavaihetta. Kuoriutunut rapu muistuttaa jo aikuista rapua.

Suomen rapulajit

Suomessa rapulajeja on tavattu kaksi. Jokirapu (Astacus astacus) sekä itäinen kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus). Istutusten myötä on meille asettunut myös rapukannalle tuhoisaa rapuruttoa jotenkuten kestävä pohjoisamerikkalainen täplärapu (Pacifastacus leniusculus).