Ero sivun ”Kymmenpiikki” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
| − | |||
'''Kymmenpiikki''' (''Pungitius pungitius'') on pieni [[kala]], jonka selässä saattaa olla kymmenen erillistä piikkiä, mutta yleensä niitä on yhdeksän; vaihtelu 7:n ja 12:n välillä on tavallista. Kymmenpiikki käyttää ravinnokseen lähinnä [[eläinplankton]]ia ja pieniä pohjaeläimiä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Kymmenpiikki|Nimeke=www.wikipedia.fi}} | '''Kymmenpiikki''' (''Pungitius pungitius'') on pieni [[kala]], jonka selässä saattaa olla kymmenen erillistä piikkiä, mutta yleensä niitä on yhdeksän; vaihtelu 7:n ja 12:n välillä on tavallista. Kymmenpiikki käyttää ravinnokseen lähinnä [[eläinplankton]]ia ja pieniä pohjaeläimiä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Kymmenpiikki|Nimeke=www.wikipedia.fi}} | ||
Versio 19. heinäkuuta 2010 kello 17.14
Kymmenpiikki (Pungitius pungitius) on pieni kala, jonka selässä saattaa olla kymmenen erillistä piikkiä, mutta yleensä niitä on yhdeksän; vaihtelu 7:n ja 12:n välillä on tavallista. Kymmenpiikki käyttää ravinnokseen lähinnä eläinplanktonia ja pieniä pohjaeläimiä.<ref>www.wikipedia.fi. {{#if:|Viitattu |}}
Levinneisyys ja elinympäristö
Kymmenpiikki on yleinen koko Suomen rannikkoaleella sekä sisävesissä koko maassa. Aivan kaikissa järvissä sitä ei kuitenkaan ole. Parhaiten lkymmenpiikki viihtyy rehevissä vesissä, joissa on matalia kasvillisuusrantoja. Kymmenpiikki kestää rehevien vesien huonoa happitilannettakin melko hyvin. Kutuajan ulkopuolella se liikkuu pienissä parvissa rantavesissä ja joskus ulapallakin planktonin perässä. <ref name=lp>http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/kymmenpiikki</ref>
Kutu
Kymmenpiikki kutee kesä–heinäkuussa matalissa, vesikasvien täyttämissä rantavesissä. Koiras valtaa reviirin, jota se puolustaa. Se rakentaa vesikasveista pesän, jonne houkuttelee naaraita monimutkaisen tanssin avulla. Hedelmöitettyään mätimunat koiras jää leyhyttelemään pesässä olevaa mätiä happipitoisella vedellä, kunnes poikaset viikon päästä kuoriutuvat. Tämänkin jälkeen koiras vielä vartioi poikasia, kunnes poikaset ovat käyttäneet ruskuaisravintonsa ja hajaantuvat ympäri järveä ruuan hakuun.<ref name="lp"/>
Ulkonäkö
Kymmenpiikin sukkulamainen ruumis päättyy hyvin hoikkaan pyrstönvarteen ja viuhkamaiseen pyrstöevään. Kymmenpiikki on piikkikaloistamme kaikkein pienin. Se näyttää pieneltä kolmipiikiltä, mutta on ruumiinmuodoltaan hieman matalempi. Pieniä luukilpiä on vain hoikassa pyrstönvarressa kylkiviivan kohdalla, muuten kalalla ei ole suomuja. Suu on selvästi ylöspäin suuntautunut.<ref name="lp"/>
Väritys
Kutuajan ulkopuolella kymmenpiikit ovat harmaita tai oliivinvihreitä, kyljiltään hieman hopeanhohtoisia ja läpikuultavia. Kyljissä on epämääräisiä tummia raitoja. Kutuasuinen koiras muuttuu lähes mustaksi. Vain valkeat piikkimäiset vatsaevät loistavat mustuutta vasten.<ref name="lp"/>
Lähteet
<references />