Ero sivun ”Hietatokko” versioiden välillä
(Turha kakkosotsikko poistettu) |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Hietatokko''' (''Pomatoschistus minutus'') on pieni 4–5 cm:n pituinen [[meri]][[kala]]. | '''Hietatokko''' (''Pomatoschistus minutus'') on pieni 4–5 cm:n pituinen [[meri]][[kala]]. | ||
| − | Se on vaalean kellertävä, muistuttaa serkkuaan liejutokkoa todella paljon | + | Se on vaalean kellertävä, muistuttaa serkkuaan liejutokkoa todella paljon. Sitä esiintyy koko Itämeren alueella, aivan lahtien perukoita lukuun ottamatta. Hietatokko oleskelee kesäisin matalassa vedessä ja vastaavasti talvella syvässä vedessä. |
| − | |||
| − | Sitä esiintyy koko Itämeren alueella, aivan lahtien perukoita lukuun ottamatta. | ||
| − | |||
| − | Hietatokko oleskelee kesäisin matalassa vedessä ja vastaavasti talvella syvässä vedessä. | ||
Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi mätiä kuoriutumiseen asti. | Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi mätiä kuoriutumiseen asti. | ||
| − | Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset. | + | Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset. Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja. |
| − | |||
| − | Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja. | ||
Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys. | Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys. | ||
Versio 7. elokuuta 2010 kello 19.12
Hietatokko (Pomatoschistus minutus) on pieni 4–5 cm:n pituinen merikala.
Se on vaalean kellertävä, muistuttaa serkkuaan liejutokkoa todella paljon. Sitä esiintyy koko Itämeren alueella, aivan lahtien perukoita lukuun ottamatta. Hietatokko oleskelee kesäisin matalassa vedessä ja vastaavasti talvella syvässä vedessä.
Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi mätiä kuoriutumiseen asti.
Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset. Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja.
Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys.
Sitä popsivat ainakin ahvenet, pienet turskat, kampelat, piikkikampelat, kivinilkat, kuhat, simput, isot kuoreet ja
Kalataloudessa hietatokolla ei ole ravintoketjun osana olemista suurempaa virkaa.
Lähteet
- Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.