Purotaimen

Purotaimen eli forelli, tammukka tai tonko (Salmo trutta fario tai Salmo trutta m. fario) on lähteestä riippuen joko taimenen alalajiksi tai ekologiseksi muodoksi luokiteltu lohikala. Vaelluskäyttäytymiseltään erilaiset taimenet myös lisääntyvät keskenään samoilla alueilla. Purotaimen ei lähde vaellukselle yleensä olemattomien vaellusmahdollisuuksien takia. Jotkut taimenet taas ilmeisesti saavat synnyinpurostaan riittävästi ravintoa eivätkä siksi suorita vaellusta vaan jäävät viettämään elämäänsä paikallisina taimenina. Joissain tapauksissa taimen, joka on suorittanut kerran merivaelluksen, saattaa jäädä kotipuroonsa odottamaan seuraavaa kutua eikä suoritakaan toista vaellusta.

Taimenet ovat aktiivisia niin yöllä kuin päivälläkin. Ne syövät toukkia, nilviäisiä, kalanpoikasia ja veden yllä lentäviä hyönteisiä; viimeksi mainittu tekee niistä suositun perhokalastuksen saaliskalan.

Purotaimen

Levinneisyys ja elinympäristö

Purotaimen elää villinä Euroopassa ja Aasiassa, mutta sitä on istutettu urheilukalastuksen takia Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen Seelantiin, missä se paikoin uhkaa kotoperäisiä lajeja. Koska kala on merkittävä niin ruokakalana kuin kalastuselämyksenä, on sitä istutettu uudelleen moniin jokiin joista luonnonkanta on hävinnyt. Yksi harvoista luontaisesti uudistuvista purotaimenkannoista on Korsikalla.

Purotaimenia on yleensä kylmissä runsashappisissa vesissä, erityisesti vuoristojen vuolaat virrat ovat purotaimenpaikkoja. Suojaisuus on sille tärkeää, ja purotaimenta löytääkin parhaiten paikoista, joissa esimerkiksi kallionkielekkeet, irtolohkareet tai rannan puut varjostavat jokiuomaa.

Purotaimen on yleinen Pohjois-Suomessa, jossa se elää jopa pienissä tunturipuroissa. Muualla Suomessa se elelee Suomen- ja Pohjanlahteen tai suuriin järviin laskevien jokien latvapuroissa. Mieluiten purotaimen asustaa kirkasvetisissä kivipohjaisissa metsäpuroissa, jotka virtaavat vuolaasti ympärivuotisesti, mutta se elää myös hitaasti virtaavissa sameavetisissä lähdeojissa. Puiden ja pensaiden varjostamat sekä veden virtaaman aiheuttamat onkalot ovat purotaimenelle mieluisia paikkoja. Niistä se lähtee liikkeelle vasta illalla ja pilvisellä säällä.

Koko ja ulkonäkö

Purotaimen muistuttaa järvitaimenen tai meritaimenen poikasta, erona on vain tammukan hitaampi kasvu, mikä näkyy suomuista. Iän lisääntyessä purotaimen ei juurikaan muuta väriään, paitsi kutuaikana sen värit hieman kirkastuvat. Erilaisten asuinympäristöjen mukaan väri voi vaihdella jonkin verran. Hyvissä olosuhteissa purotaimen kasvaa jopa 8 cm vuodessa, mutta saavuttaa harvoin yli 35 cm pituuden ja noin kilon painon.

Ravinto

Purotaimenen pääasiallista ravintoa on poikasena pienikokoinen planktonravinto ja aikuisena äyriäiset, hyönteistoukat ja –kotelot sekä nilviäiset. Pintaravinto, kuten hyönteiset, jotka putoavat veden pinnalle puiden oksilta ja lehdiltä, kuuluvat myös osana purotaimenen ravintoon. Purotaimenen siirtyessä purojen välisiin lampiin siitä saattaa tulla petokala ja silloin se syö muun muassa mutuja ja katkoja.

Lisääntyminen

Kutuaikana syys-lokakuussa purotaimenet kerääntyvät koskien alapuolisille somerikoille. Pienissä puroissa se saavuttaa sukukypsyyden 2-4 -vuotiaana ja suuremmissa 4-5 -vuotiaana, naaraat yleensä 1-2 vuotta ennemmin kuin koiraat. Purotaimen hautaa läpimitaltaan 4,5 mm hedelmöityneet mätimunat, joita on 100-300 kappaletta kivien alle. Purotaimenen poikaset kuoriutuvat keväällä huhti-toukokuussa. Taimenten kalastus on kielletty 1.9-30.11. välisenä aikana eli kutuaikana.