Ero sivun ”Lampi” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{lähteetön}} | ||
'''Lampi''' on [[järvi|järveä]] pienempi makean veden allas. | '''Lampi''' on [[järvi|järveä]] pienempi makean veden allas. | ||
| Rivi 7: | Rivi 8: | ||
Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään [[levä]]mattoon ja sen mikrobimassoihin. Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan. [[Plankton|Eläinplankton]] syö tätä, ja [[Hyönteinen|hyönteiset]], muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina. Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi [[ruutana|ruutanoita]]. | Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään [[levä]]mattoon ja sen mikrobimassoihin. Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan. [[Plankton|Eläinplankton]] syö tätä, ja [[Hyönteinen|hyönteiset]], muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina. Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi [[ruutana|ruutanoita]]. | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
[[luokka:kalapaikat]] | [[luokka:kalapaikat]] | ||
Versio 10. maaliskuuta 2010 kello 13.55
| 45px | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
Lampi on järveä pienempi makean veden allas.
Lampi vesistönä
Lammen kokorajaa on vaikea tarkasti määritellä, erityisesti suhteessa pikkujärveen. Lampea pienempiä ovat kuitenkin lammikko ja lätäkkö, joille on tyypillistä, että niissä on vettä vain osan vuotta. Lammet ovat niin matalia, että niissä ei esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin järvissä, vaan koko vesimassa sekoittuu tuulen takia. Pohjoisessa ne saattavat jäätyä pohjaa myöten, josta seuraa talvinen happikato.
Lammen ekologiaa
Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään levämattoon ja sen mikrobimassoihin. Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan. Eläinplankton syö tätä, ja hyönteiset, muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina. Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi ruutanoita.