Ero sivun ”Karvianjoen vesistö” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0 | style="background:#66ccff; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Karvi…) |
|||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
|- | |- | ||
|} | |} | ||
| − | + | {{lähteetön}} | |
'''Karvianjoki''' on noin 110 km pituinen Selkämereen laskeva joki pohjoisessa Satakunnassa. | '''Karvianjoki''' on noin 110 km pituinen Selkämereen laskeva joki pohjoisessa Satakunnassa. | ||
Versio 10. maaliskuuta 2010 kello 13.56
| Karvianjoen vesistö |
| Karvianjoki |
|---|
| Alkulähde:Karvia |
| Laskupaikka:Selkämeri |
| Maat:Suomi |
| Pituus: 110 km |
| Valuma-alue:3438 km² |
| 45px | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
Karvianjoki on noin 110 km pituinen Selkämereen laskeva joki pohjoisessa Satakunnassa.
Vesistöalue
Karvianjoen vesistöalueesta suurin osa on metsikköä ja myös soiden osuus on suuri. Pellon osuus on melko vähäinen, vain noin 12 prosenttia. Järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta on 4,5 %, useimmat järvet ovat pieniä ja matalia, ja monia järvistä on laskettu. Tulvasuojelua ja maanviljelyä aikoinaan hyödyttämään tarkoitetut vesistöjärjestelyt vesistössä ovat olleet laajoja, ja useimmat joet ja purot ovat perattuja ja monet järvet säännösteltyjä. Karvianjoen vesistö on tunnettu myös lukuisista bifurkaatioistaan eli vesistön kahtaallevirtauksista, joskin näistä osa on vesistöjärjestelyjen myötä kadonnut
Yläjuoksu
Karvianjoen latvahaarat saavat alkunsa Kauhajoen pikkujärvistä (muun muassa Nummijärvestä sekä Säkkijärvestä) ja virtaavat näistä edelleen Karvianjärveen. Sieltä Karvianjoki virtaa Karvian Kirkkojärveen ja siitä Honkajoen kirkonkylän ja Kankaanpään kaupungin läpi Kynäsjärveen Pomarkussa.
Karvianjoen vesistön joet ovat runsaskoskisia. Koskien putouskorkeus on kuitenkin pienehkö. Vesistön laatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Väriltään vesi on tummaa johtuen lähinnä laajoista suoalueista. Myös maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden hajakuormitus sekä järvien laskut vaikuttavat veden laatuun.
Joen kalakanta on runsas, mutta lajistoltaan vähäinen. Karvianjoesta tavataan luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta, joka nostaa joen kalastuksellista arvoa. Yleisimpiä kalalajeja ovat ahven ja hauki, joita kalastetaan kotitarve- ja virkistystarkoituksessa.
Karvianjoen vesistöalueen järvet ovat erittäin matalia; niiden keskisyvyys on yleensä alle kaksi metriä. Pisimmät Karvianjoen sivujoet ovat Nummijoki ja Suomijoki.