Kakka

Tämä on luettelo Suomen pinta-aloiltaan 70 suurimmasta järvestä. Suomessa on 187 888 vähintään 5 aarin kokoista järveä ja lampea. Näistä 131 876 on alle hehtaarin kokoisia lampia. Järvistä on pinta-alaltaan yli yhden neliökilometrin 2 609, yli kymmenen neliökilometrin 326 ja yli sadan neliökilometrin 46. Tähdellä merkityt ovat Saimaan (Iso-Saimaan) selkiä, jotka ovat salmiyhteydessä keskenään ja joiden pinnat ovat samalla korkeudella. Tämän vuoksi niitä toisinaan pidetään yhtenä ainoana suurjärvenä, mutta salmien kapeuden vuoksi muun muassa ympäristöministeriö on laskenut ne omiksi järvikseen.

Samaan tapaan voitaisiin myös esimerkiksi seuraavat vedenpinnaltaan samalla korkeudella olevat monialtaiset vesialueet lukea yhdeksi suurjärveksi:

• Iso-Kalla (Kallavesi, Suvasvesi, Juurusvesi, Riistavesi ja Muuruvesi), pinta-ala 898 km²
• Kitkajärvi (Yli-Kitka ja Ala-Kitka) ja Posiojärvi
• Längelmävesi ja Roine-Mallasvesi
• Iisvesi, Niinivesi, Rasvanki ja Virmasvesi

Monet suurimmista järvistä sijaitsevat useamman kunnan, jopa useamman maakunnan alueella. Tällöin sijaintikunnista on lihavoitu se, jonka alueella järven laskujoen alkukohta sijaitsee.

Sijoitus	Nimi	Sijainti	Pinta-ala (km²)	Korkeus mpy (m)	Saaria	Huomautuksia
1	Saimaa	Etelä-Karjala (Imatra), Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo	4 377,05 (Iso-Saimaa), 1 377,05	75,7	3 507	Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi.
2	Päijänne	Keski-Suomi ja Päijät-Häme (Asikkala)	1 080,63	78,3	1 886	Järven pohjoisosassa, Toivakan kunnan alueella on Suomen sisävesien syvin kohta, 95,2 m.
3	Inarijärvi	Inari	1 040,28	119,0	3 318	Lapin maakunnan suurin järvi ja Suomen toiseksi syvin järvi (92 m).
4	Oulujärvi	Kajaani, Paltamo ja Vaala	928,09	122,7	665	Oulujärven Ärjänselkä on Suomen sisävesien yhtenäisin selkävesi.
5	Pielinen	Eno, Juuka, Lieksa ja Nurmes	894,21	93,7	1 259	Koli sijaitsee järven länsirannalla.
6	Pihlajavesi*	Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava	712,59	75,7	3 819	Suomen saarisin järvi. Olavinlinna sijaitsee järvessä.
7	Orivesi*	Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Liperi, Rääkkylä ja Savonranta	601,30	75,9	1 495	Järven yksi osa, Kerimäen Paasselkä on meteoritörmäyksen jäänne.
8	Haukivesi*	Enonkoski, Joroinen, Rantasalmi, Savonlinna ja Varkaus	562,31	75,8	2 158	Linnansaaren kansallispuisto sijaitsee Haukivedellä.
9	Keitele (järvi)	Viitasaari ja Äänekoski	493,59	99,5	836
10	Kallavesi	Kuopio ja Siilinjärvi	472,76	81,8	1 929	Iso-Kallan osa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen suurin ja Euroopan sisävesien suurin saari, Soisalo, sijaitsee Kallaveden ja sen laskureittien (Heinäveden ja Leppävirran reittien) välissä.
11	Puruvesi*	Kerimäki, Kesälahti ja Punkaharju	420,86	75,8	720
12	Pyhäselkä*	Joensuu, Liperi, Pyhäselkä ja Rääkkylä	361,10	75,9	615
13	Puula	Hirvensalmi ja Kangasniemi	330,76	94,7	1 434
14	Lokka	Sodankylä	315,40	244,0	53	Suomen suurin tekojärvi.
15	Höytiäinen	Juuka, Kontiolahti ja Polvijärvi	282,64	87,3	575	Vuonna 1859 järven pintaa laskettiin vahingossa 9,5 metriä.
16	Näsijärvi	Tampere ja Ylöjärvi	256,12	95,4	598
17	Yli-Kitka	Kuusamo ja Posio	237,31	240,4	373	Kitkajärven osa.
18	Suvasvesi	Kuopio ja Leppävirta	233,58	81,8	688	Iso-Kallan osa. Osittain syntynyt superharvinaisessa meteorin kaksoistörmäyksessä, jossa maahan putoamassa oleva meteori hajoaa juuri ennen osumistaan kahdeksi kappaleeksi.
19	Kemijärvi	Kemijärvi	230,91	148,8	335
20	Juojärvi	Heinävesi, Outokumpu ja Tuusniemi	219,54	101,0	738	Suomen puhdasvetisimpiä järviä.
21	Pyhäjärvi	Kesälahti, Kitee ja Parikkala	206,79	79,6	365
22	Enonvesi*	Enonkoski	198,68	75,8
23	Kiantajärvi	Suomussalmi	191,15	199,1	144
24	Konnevesi	Konnevesi ja Rautalampi	189,18	95,4	586
25	Nilakka	Keitele, Pielavesi ja Tervo	168,51	102,3	150
26	Koitere	Ilomantsi	167,02	143,4	427
27	Iisvesi	Tervo, Suonenjoki ja Rautalampi	164,47	97,9		Pinnankorkeudeltaan saman järvikokonaisuuden Iisvesi, Niinivesi, Rasvanki ja Virmasvesi osa.
28	Juurusvesi	Kuopio, Nilsiä ja Siilinjärvi	159,00	81,8		Iso-Kallan osa.
29	Pyhäjärvi	Eura, Säkylä ja Yläne	155,19	44,0	102
30	Kivijärvi	Kannonkoski, Kinnula ja Kivijärvi	154,03	130,8	453
31	Vanajavesi	Akaa, Hattula, Kalvola, Hämeenlinna ja Valkeakoski	149,76	79,4	387	Hämeenlinnaan ulottuva osa on pitkä ja kapea lahti
32	Porttipahta	Sodankylä	148,60	244,0	150	Suomen toiseksi suurin tekojärvi.
33	Lappajärvi	Alajärvi, Lappajärvi ja Vimpeli	145,49	69,5	56	Syntynyt meteoriitin törmäyksestä.
34	Suontee	Hirvensalmi ja Joutsa	143,01	94,1	574	Linnustollisesti merkittävä järvi.
35	Viinijärvi	Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi	134,91	78,8	743
36	Längelmävesi	Kangasala, Kuhmalahti ja Orivesi	133,04	84,2	801	Pinnankorkeudeltaan samalla tasolla Mallasveden ja Roineen kanssa.
37	Kyyvesi	Kangasniemi ja Mikkeli	128,23	100,6	1 117	Vesi paikoin humuspitoista.
38	Pyhäjärvi	Pyhäjärvi	121,79	139,6	115	Pohjois-Pohjanmaan suurin järvi.
39	Pyhäjärvi	Nokia, Pirkkala ja Vesilahti	121,61	77,2	295
40	Keurusselkä	Keuruu ja Mänttä	117,30	105,4	675	Mäntän aluevedet paikoin huonokuntoisia.
41	Onkivesi	Lapinlahti ja Maaninka	113,62	84,7	199
42	Mallasvesi–Roine	Kangasala, Pälkäne ja Valkeakoski	110,48	84,2	493	Pinnankorkeudeltaan samalla tasolla Längelmäveden kanssa.
43	Pielavesi	Pielavesi	110,10	102,3	473
44	Vesijärvi	Asikkala, Hollola ja Lahti	107,57	81,4	114
45	Ontojärvi–Nurmesjärvi	Kuhmo	104,57	159,2
46	Kolima	Pihtipudas ja Viitasaari	101,08	111,2	177
47	Rehja–Nuasjärvi	Kajaani ja Sotkamo	96,44	137,9
48	Kyrösjärvi	Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Ylöjärvi	96,07	83,2
49	Simpelejärvi	Parikkala ja Rautjärvi	91,10	68,8		Simpelejärven Siikalahti on Suomen merkittävimpiä lintuvesialueita.
50	Simojärvi	Ranua	89,93	176,3		Eräs Suomen puhdasvetisimmistä järvistä. Linnustoltaan ja kalakannaltaan merkittävä järvi.
51	Lohjanjärvi	Karjaa ja Lohja	88,22	31,6
52	Vuohijärvi	Kouvola ja Mäntyharju	86,24	76,6
53	Kermajärvi	Heinävesi	85,57	80,1		Merkittävä luonnonsuojelualue ja Heinäveden reitin pääjärvi.
54	Jääsjärvi	Hartola ja Joutsa	81,11	92,3
55	Syväri	Nilsiä ja Varpaisjärvi	80,74	95,5
56	Unnukka	Leppävirta ja Varkaus	80,54	81,3	400
57	Lentua	Kuhmo	79,21	167,9
58	Ruotsalainen	Asikkala ja Heinola	79,11	77,5
59	Kuolimo	Savitaipale ja Suomenniemi	79,10	77,0
60	Niinivesi	Rautalampi, Vesanto ja Tervo	76,87	97,9		Pinnankorkeudeltaan saman järvikokonaisuuden Iisvesi, Niinivesi, Rasvanki ja Virmasvesi osa.
61	Kivijärvi	Lemi ja Luumäki	76,37	75,2
62	Muojärvi–Kirpistö	Kuusamo	76,16	253,0
63	Ruovesi	Ruovesi	66,08	96,1
64	Lestijärvi	Lestijärvi	64,52	140,7
65	Leppävesi	Jyväskylä, Laukaa ja Toivakka	63,59	80,8
66	Rikkavesi	Kaavi, Outokumpu ja Tuusniemi	63,34	101,0
67	Pyhäjärvi	Iitti ja Kouvola	61,80	65,3
68	Pyhäjärvi	Saarijärvi ja Äänekoski	58,94	119,9
69	Kynsivesi–Leivonvesi	Hankasalmi ja Laukaa	58,76	87,8
70	Suontienselkä–Paasvesi	Pieksämäki ja Suonenjoki	57,54	99,4

Lähteet

• Ympäristöministeriö (pinta-alatiedot)
• Suomen suurimmat järvet (sijaintikunnat, saarten lukumäärät)
• Kansalaisen karttapaikka (korkeudet mpy)