Ero sivun ”Kirjolohi pp2” versioiden välillä
(mikä siinä on kun pitää kylvää rasistisia haukkumasanoja näihin artikkeleihin) |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Tiedosto:Kirre 1847g.png|thumb|250px|1847-grammainen kirjolohi Kolmisopesta]] | [[Tiedosto:Kirre 1847g.png|thumb|250px|1847-grammainen kirjolohi Kolmisopesta]] | ||
| − | ''' | + | '''Kirjolohia''' tavataan muutamista vesistöistä. Niitä voi löytää ainakin seuraavista vesistöistä: [[Hossalaislammet]], [[Iso-Ruuhijärvi]], [[Niemisjärvet]], [[Surrinlampi]], [[Linlonlahti]], [[Saarijärvi]], [[Taivallampi]] sekä [[Kolmisoppi (pp2)|Kolmisoppi]]. Kirret ovat yleensä suhteellisen isoja. Niiden koko vaihtelee vesistöttäin. Taivallammesta saatujen kirjolohien koko jää yleensä alle kilon. Hossalaislammilta on mahdollista saada yli kolmen kilon yksilöitä. Suurin pelistä saatu kirret on yli 20000-grammainen. |
Nykyinen versio 26. marraskuuta 2023 kello 15.58
Kirjolohia tavataan muutamista vesistöistä. Niitä voi löytää ainakin seuraavista vesistöistä: Hossalaislammet, Iso-Ruuhijärvi, Niemisjärvet, Surrinlampi, Linlonlahti, Saarijärvi, Taivallampi sekä Kolmisoppi. Kirret ovat yleensä suhteellisen isoja. Niiden koko vaihtelee vesistöttäin. Taivallammesta saatujen kirjolohien koko jää yleensä alle kilon. Hossalaislammilta on mahdollista saada yli kolmen kilon yksilöitä. Suurin pelistä saatu kirret on yli 20000-grammainen.
Kalastus[muokkaa]
Kirjolohet tuovat nopeasti kalapussiin painoa. Niitä kannattaa yrittää lusikoilla, sekä tasapainopilkeillä. Myös morrilla niitä on saatu. Räsänen on erittäin luotettava pilkki kirjoloheille. Myös Viima on toimiva pilkki kirjolohille on ainakin Ruuhijärvellä ja Sopella. Niemisjärviltä, Isolta Ruuhijärveltä ja Hossalaislammilta kirjolohta saa hyvin syvänteiden reunamilta ja syvänteistä. Hossalaislammilla kannattaa kokeilla oikeanpuoleisen lammen alimman laiturin edustalta.