Hossalaislammet
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 8. elokuuta 2010 kello 14.10 käyttäjän Kala erkki (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Hossalaislammet koostuvat kahdesta erikokoisesta lammesta.
Yleisin vesistön saalis lienee kirjolohi.
Oikeanpuoleisesta lammesta saadaan kirjolohia, joiden koko yleensä on kilon tuntumaan. Kalat ovat oikeassa lammessa myös runsaslukuisempia kuin vasemmassa.
Vasemmasta lammesta saadaan vähemmän kalaa. Ne ovat kuitenkin huomattavasti suurempia kuin toisessa lammessa. Jopa yli kolmekiloisia kirjolohia saatetaan saada.
Lammista saadaan myös ohuet siimat katkovia haukia.
Myös siikaa saadaan satunnaisesti, tosin varsin pientä.
Ahventa, särkeä ja kiiskeäkin tavataan, mutta ne ovat pienikokoisia ja suhteellisen harvalukuisia.
Vinkkejä
Vasen lampi
- Oikeanpuoleisen syvänteen vasen reuna on tunnettu pilkkipaikka. Pilkkeinä kannattaa kokeilla puna-hopea tasuria, hologrammipystyä, kultasiipipilkkiä ja raitalusikkaa. Kaloja niin pinnassa, kuin pohjassakin.
- Vasemman lammen keskelle vaan syvänteeseen. Yhdellä reiällä voi istua sen 15 min. Pystypilkit on parhaita sillä niillä saa ahventa, särkeä, siikaa, haukea ja tietysti kirjolohta.
Oikea lampi
- Syvänteen yläpää on tunnettu paikka, jossa kannattaa kokeilla puna-hopeaa tasapainoa/microa/kultasiipipilkkiä/räsästä. Suht varma paikka, mutta erittäin laajasti tunnettu (ruuhkainen)
- Toinen tunnettu paikka oikealla lammella on alalaiturin edusta. Yksin pilkkiessä saattaa saada sen 5-6 kirjolohta hyvinkin, mutta täydessä hostissa tuskaista saada yhtäkään kalaa, kun on niin monta pilkkijää. Edellä mainitut pilkit toimii myös alempana järveä.
Yleisiä vinkkejä
- Aloitan tuolla oikeanpuoleisella lammella ja otan ne pakolliset 5 kirreä ainakin, joskus 6 kirreä ja sitten vasta siirryn vasemmalle lammelle jahtaamaan sitä isoa kirreä/ siikaa/ +100g ahventa.
- Kokeilkaa keskitalvea. Silloin tuntuu tulevan parhaiten.
Lajisto:
|