Toutain

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 18. kesäkuuta 2010 kello 21.58 käyttäjän Kala erkki (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toutain
Toutain.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
{{#if: || Domeeni || __ || {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:LuukalatOsteichthyes|| Yläluokka || __ || LuukalatOsteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if: || Alaluokka || __ || {{#if:KarppikalatCypriniformes|| Lahko || __ || KarppikalatCypriniformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:SärkikalatCyprinidae|| Heimo || __ || SärkikalatCyprinidae {{#if:Aspius|| Suku || __ || Aspius {{#if:aspius|| Laji || __ || aspius

Toutain (Aspius aspius) on särkikaloihin kuuluva petokala. Se elää makeassa vedessä ja murtovedessä. Toutain kasvaa 40–100 cm pitkäksi ja 1–3 kg painavaksi, joskus jopa 12-kiloiseksi. Väriltään toutain on hopeanhohtoinen ja sen vatsapuolen evät ovat kellertävät. Toutaimen voi tunnistaa myös suuresta suusta. Toutain syö lähinnä kaloja ja kutee toukokuussa. Nimi toutain on peräisin Kymenlaaksosta. Tähän kalaan viittaa myös Elimäen ja Ruotsinpyhtään rajalla sijaitsevan Teutjärven ja siihen laskevan Teutjoen nimet. Toutain on Pirkanmaan maakuntakala.

Toutaimen mätiä

Levinneisyys

Toutaimen päälevinneisyysaluetta on Itä- ja Kaakkois-Eurooppa. Sitä tavataan Elbe-joelta Uralille, Araljärvelle ja Tonavan vesistöön. Pohjoismaissa toutainta tavataan Suomen lisäksi Norjassa Glomma-joen vesistössä ja Etelä-Ruotsin joissakin vesistöissä. Ilmastollisista syistä toutainta ei tavata luontaisesti 62. leveysasteen pohjoispuolella, yhtä pohjoisessa kuin Suomessa sitä esiintyy vain Volgan sivujoen Kaman alueella.

Suomessa toutain on varsin harvinainen. Sitä on tavattu alun perin Kokemäenjoen ja Kymijoen alajuoksuilla ja niihin liittyvissä vesistöissä. Kymijoen alueelta se hävisi sukupuuttoon vesistön likaantumisen ja rakentamisen vuoksi, ja Kokemäenjoen alueellakin kanta oli heikoimmillaan perin vähissä. Nyt tilanne on valoisampi ja toutainta on levitetty istutuksin useisiin eteläsuomalaisiin vesiin.

Viitteet

Aiheesta muualla