Hopealohi
Hopealohi (Oncorhynchus kisutch) on Tyynenmerenlohi, jota Neuvostoliitossa istutettiin 1970 - 1980 ajalla Itämereen. Syomessa niitä saatiin samoina vuosikymmeninä lohenkalastuksen yhteydessä.<ref>Saura, Ari ; Varjo, Markku.; 2009, Kalat suomen luonnossa, ISBN 9789511233640. Keuruu Otava.</ref>
Tuntomerkit[muokkaa]
Meressä eläessään hopealohella on tummansininen selkä ja hopeaväriset kyljet. Kutuvaiheessa alaleuka ja hampaat koukkuuntuvat. Kyljet muuttuvat kirkkaanpunaisiksi, pää sinertävän vihreäksi, vatsa tummuu ja selkään ilmestyy mustia täpliä. Lisääntymiskykyisten hopelohien vatsat sävyttyvät vaalean- tai ruusunpunaisiksi ja koiraiden selkä saattaa hieman kaartua. Kutuvalmiiden aikuisten väritys on kirkkaanpunainen ja selkä tumma. Naaraat saattavat olla koiraita tummempia. Sekä naaraiden että koiraiden yläleuka koukkuuntuu. Aikuinen hopealohi on keskimäärin 71 cm pitkä ja painaa 5 kiloa, suurimmmillaan 16 kiloa.<ref name=wiki>fi.wikipedia.org/hopealohi. {{#if:|Viitattu |}}</ref>
Hopealohen koko on yleensä 3-7kg paikkeilla.<ref name=portti>www.luontoportti.fi/kalat/hopealohi. {{#if:|Viitattu |}}</ref>
Kutu[muokkaa]
Hopealohen mätimunat kuoriutuvat kutupesässä talvella tai alkukeväällä 6-7 viikkoa kudun loputtua. Kuoriutuneet poikaset jäävät lähes liikkumattomina kutupesään pariksi viikoksi, jonka aikana ne saavat ravintonsa ruskuaispussista. Nuori hopealohi viettää 1-2 vuotta kotipurossaan ennen kehittymistään smoltiksi.<ref name="wiki"/>
Hopealohi ei tiettävästi lisäänny Itämeren alueella.<ref name="portti"/>
Lähteet[muokkaa]
<references />