Kyhmyjoutsen

Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suurehko, valkoinen lintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta se on saanut nimensä <ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Kyhmyjoutsen. {{#if:6.1 2011|Viitattu 6.1 2011|}}</ref>

Koko ja ulkonäkö

Kyhmyjoutsen on Suomen suurin lintu. <ref name=luonnossa>Luonnossa.net. {{#if:6.1. 2011|Viitattu 6.1. 2011|}}</ref> Kyhmyjoutsen on 145–160 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 210–240 senttimetriä. Seisovan linnun pää ulottuu 120 cm:n korkeuteen. Koiras on kooltaan suurempi kuin naaras. <ref name="wikipedia"/>

Nuori kyhmyjoutsen saattaa sekoittua laulujoutseneen. Lähemmän tarkastelun jälkeen kuitenkin näkee, että kyhmyjoutsenen höyhenpuku on kirjavampi ja sen nokan tyvessä on musta kuviointi. Kyhmyjoutsenen erottaa laulujoutsenesta myös paksummasta sekä pidemmästä kaulasta. <ref name="luonnossa"/>

Levinneisyys

Levinneisyys maailmalla

Kyhmyjoutsen on peräisin Länsi-Aasian arovesistöistä, josta se on luontaisesti levinnyt Euroopan lauhkeille alueille. <ref name="wikipedia"/>

Esiintyminen Suomessa

Suomessa kyhmyjoutsenta esiintyy enimmäkseen Lounais- ja Länsi-Suomen rannikkoseuduilla (Suomen- ja Pohjanlahden rannoilla) sekä useissa sisävesissä. Se pesii veden läheisyydessä. <ref name=luontoportti>http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/kyhmyjoutsen</ref>

Kyhmyjoutsenkannat ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Tähän todennäköisimmät syyt on vesien rehevöityminen ja talvien lämpeneminen. Kyhmyjoutsen talvehtii kuitenkin Tanskan vesialueilla. <ref name="luonnossa"/>

Muutto

Kyhmyjoutsen talvehtii Suomessa, mutta osa nistä muuttaa jäätilanteen mukaan Itämeren eteläosiin aina Tanskaan asti. Muuttaneet yksilöt palaavat takaisin maalis–huhtikuussa. <ref name="luontoportti"/>

Ravinto

Kyhmyjoutsen syö pääasiassa vesi -ja rantakasvien osia. <ref name="luontoportti"/> Joutsenet ylttävät niihin kätevästi pitkän kaulansa ansiosta. Poikaset syövät aluksi myöskin vesihyönteisiä. <ref name="wikipedia"/>

Lisääntyminen

Kyhmyjoutsen tulee sukukypsäksi noin neljän vuoden iässä. Ne ovat pariuskollisia ja usein myös pesäpaikkauskollisia. Kyhmyjoutsenen pesä on korkea keko, jonka ne rakentavat tavallisesti ruovikon reunaan tai meren luodolle. <ref name="wikipedia"/> Kyhmyjoutsennaaras munii 5-8 munaa. Se hautoo munia 35-40 päivää. Emo hoitaa poikasiaan ensimmäiset viisi kuukauttan talven ajan. Poikaset oppivat lentämään noin 4,5-5 kuukauden ikäisinä. <ref name="luonnossa"/>

Lähteet

<references />