Istutus

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 20. marraskuuta 2011 kello 22.54 käyttäjän Kala erkki (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kalojen istuttaminen on kalavesien tärkeä hoitomuoto. <ref name=ahven1>ahven.net/suomi/esitteet/tunnetko_kalastuskuntasi.php. {{#if:|Viitattu |}}</ref> Lähes kaikki istutukset perustuvat keinotekoisesti tuotettuihin kalanpoikasiin. <ref name=ahven2>http://www.ahven.net/suomi/esitteet/pdf/vesipelto.pdf</ref>

Kalaistutusten historiaa Suomessa[muokkaa]

Jo vuonna 1772 Suomessa kansaa alettiin valistaa vesistöjen hyödyntämisessä. Karjalohjan emäseurakunnan pitäjänkokouksessakirkkoherra Eric Lenqvist selosti kalojen keinollisen lisäämisen, eli istuttamisen menetelmää talonpojille. Aluksi sitä pidettiin turhana ja puuttumisena jumalan omaan taloudenpitoon. Kirkkoherra esitti puolustukseksi, että jos he turvautuvat järkevään maanviljelyyn, niin miksei sitten järkevään vedenviljelyyn. Hän sai näkemyksensä läpi <ref name="ahven2"/>

Valtiovalta oli suosinut arvokalan istuttamista vesistöistä toiseen jo 1800-luvulla, jolloin onnistuneista toimenpiteistä maksettiin myös palkkioita. Niinpä Kaiku-lehdessäkin uutisoitiin helmikuussa 1879, kuinka senaatista ja läänin maaherralta oli mahdollisuus lunastaa palkinto ”arvollisen kalan istuttamisesta yhdestä vesistöstä toiseen.” Arvokkaiksi kaloiksi luokiteltiin siika, muikku, harri, lahna, kuha, taimen ja muut lohikalat. <ref name=yfi>http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=25558&lan=fi</ref>

Istuttaminen perustuu kalanviljelyyn[muokkaa]

Istutettavat kalat tuotetaan siis yleensä kalanviljelyllä.

Kalanviljelyyn liittyy olennaisena osana emokalojen lypsäminen mädin saannin turvaamiseksi. Lypsetty mäti hedelmöitetään koiras kalan maidilla, hedelmöitynyt mäti säilytetään viljelylaitoksen erityisessä hautomo-osassa. <ref name=wiki>http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalanviljely</ref>

Mädistä kuoriutuneet poikaset siirretään jatkokasvatukseen joko luonnonravintolammikoihin, tai laitoksen lammikoihin varttumaan. <ref name="ahven2"/>

Miksi istutetaan?[muokkaa]

Istutustarvetta syntyy, kun kalojen luonnolliset lisääntymispaikat ovat tuhoutuneet, tai ne eivät pääse sinne. Näin on käynyt useille lohikalakannoille myllypatojen, veden säännöstelyn yms. takia. Vedenlaadun huononeminen voi myös saada kalakannat taantumaan.

Istuttamisella myös pyritään pitämään uhanalaisia kalakantoja elossa.

On myös tapauksia, joissa on niin suuri kalastuspaine, että kalakantoja pitää keinotekoisesti elvyttää. Silloin istutetaan pyyntikokoisia kaloja. <ref name="ahven2"/>

Kuka istuttaa[muokkaa]

Kalavedet ovat omistuskohteita suomessa. Samoin kun joku omistaa kesämökkinsä tontin, on kalavesi jonkun omistamaa. 80 prosenttia Suomen vesistöistä on valtion omistuksessa. Metsähallitus hoitaa valtion vesien hoitamisen. Vesienomistajien lisäksi istutuksen maksajina ovat kalastusalueet ja vesialueita käyttöönsä vuokranneet kalastusseurat.

Istutettavat kalat[muokkaa]

Tärkeimmät istutettavat lajit ovat siika, kuha, meritaimen, järvitaimen, järvilohi, harjus. Näitä kalalajeja toivovat pyydyksiinsä myös kesämökkiläiset. Rapua ja täplärapua istutetaan niille soveltuviin vesistöihin. <ref name ="ahven1"/>

Niiden lisäksi myös esim. lahnoja, muikkuja ja ankeriaita siirtoistutetaan vesistöstä toiseen. <ref name ="ahven2"/>

Mihin istutetaan?[muokkaa]

Istutuksia tehdään yleensä suuremmille vesialueille, koska siellä kalastuskin on tehokkaampaa. Istutusalue voi olla niin järvi, joki tai meri. Kunhan se vain on kelvollinen istuttamiseen. Vesi ei saa olla liian hapanta tai emäksistä, ja siitä tulee löytyä tarpeeksi ravintoa.

Miten istutetaan?[muokkaa]

Kalanpoikaset tilataan kalanviljely-yrittäjältä. Kalojen keskipituus ja -paino määritetään. Tilattu kalamäärä siirretään tankkiin, josta ne päästetään letkun kautta varovasti veteen. <ref name ="ahven2"/>

Katso myös[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

<references />