Etusivu

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 11. helmikuuta 2012 kello 12.30 käyttäjän Cpt Miller (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

{{#switch: mini

| malline=

Tämä laajalti käytetty malline on suojattu häiriköinnin estämiseksi. Mikäli haluat muutoksia tähän mallineeseen, voit ehdottaa muutoksia keskustelusivulla.

| mallineosittain =

Tämä malline on osittain suojattu häiriköinnin estämiseksi. Mikäli olet rekisteröitynyt alle neljä päivää sitten, voit ehdottaa muutoksia keskustelusivulla.

| mini =

Tämä sivu on suojattu muutoksilta

| miniosittain =

Tämä sivu on osittain suojattu muutoksilta

| normaali = {| align="center" class="protected" style="background-color: #ffffff; border: 1px solid #aaaaaa; padding: .2em; margin-bottom: 3px; font-size: 95%; width: auto;" | style="padding-right: 4px; padding-left: 4px;" | Nuvola mimetypes encrypted.png | Tämä sivu on suojattu muutoksilta takia. Ongelmista saatetaan keskustella keskustelusivulla.
Suojaus ei ota kantaa siihen, onko nykyinen versio muita parempi. Voit halutessasi tarkastella sivun vanhempia versioita. |} }}

Tervetuloa Kalapediaan, vapaaseen kalastustietosanakirjaan

Kalapediassa on tällä hetkellä 1 197 kalastusaiheista artikkelia.

Communauté silhouette.png HakuAjankohtaistaUudet sivutKuvapalveluFoorumi
 
Recherche silhouette.png Yleisiä ohjeitaLisää ohjeitaKoodiopasKahvihuone

Suositeltuja artikkeleita

Hauki takaisin uimaan.jpg Ammattilaisen artikkeli kalan vapauttamisesta!

Urheilukalastajien suosiossa oleva C&R:n suosio kasvaa kokoajan. Yksi tärkeimmistä seikoista on kalan oikeaoppinen vapautus. Tässä loistavassa artikkelissa kerrotaan kalan oikeaoppisesta vapautuksesta ja miten niitä tulisi käsitellä. Artikkelin on kirjoittanut Juha Ojaharju SVK:sta.

Lue lisää! >>

 
Sinita15.jpg Hienoja tasapainoja sinitarrasta!

Tee helposti ja nopeasti vetävän näköinen tasapainopilkki Sinitarrasta tämän oppaan avulla!

Lue lisää! >>

Yhteiskuva.JPG Valmista itse värikoukkusi!

Voit käyttää talvi-iltasi hyödyllisesti valmistamalla itse värikoukkusi! Tämä opas kertoo, miten omien värikoukkujen valmistus tapahtuu helposti ja halvalla!

Lue lisää! >>

 
Ahven 11566b.jpg Tästä artikkeli ahvenien pilkkijöille

Tutustu artikkeliin ja nappaa koko parvi ahvenia!

Lue lisää! >>

Vaapun valmistus Suuri tietopaketti vaapun valmistamisesta!

Tämä kuuluisa artikkeli vie sinut vaapun valmistamisen maailmaan. Artikkelista voit lukea perinpohjin erilaiset niksit ja tehdä itsellesi ensi kesäksi pakin täyteen ottipelejä!

Lue lisää! >>

 
Dscn7056.jpg Talvihauen täkykalastus!

Hauki antaa pilkkijälle hienoa vaihtelua ja vastusta sinttien pyynnin lomassa. Artikkeli kertoo kattavasti, miten voit kalastaa talvihaukia jännittävällä ja tehokkaalla tavalla täkyjä käyttäen!

Lue lisää! >>

Uveavanto Ajankohtainen artikkeli jäällä liikkuville!

Tässä olisi hyöydyllistä tietoa kaikille jäällä liikuville, niin konkareille kuin aloittelijoillekin. Eli kuinka kuljet jäällä turvallisesti ja toimit jos putoat jäihin tai joku toinen tarvitsee apuasi.

Lue lisää! >>

 
Siika 1632 Meri.png Haluatko huippupropilkkijäksi?

Oletko koskaan halunnut liittyä joukkueeseen, mutta epäröinyt hakemuksen laittamista? Ota tästä vinkit matkaasi, ja liity tähtipelaajien joukkoon!

Lue lisää! >>

Siikax.jpg Siian pilkintä!

Artikkeli kertoo siian pilkinnän perusteet ja antaa hyödyllisiä vinkkejä. Lukuintoa!

Lue lisää! >>

 
Ahven1295g.jpg Taktiikoita erikoiskisatyypeille!

Kalapedia suosittelee! Artikkelissa on kerrottu hyviä vinkkejä erilaisille kisatyypeille.

Lue lisää! >>


Miten voit auttaa

Kalapedia tarvistee apuasi! Punainen linkki tarkoittaa, että aiheesta ei vielä ole artikkelia. Voit auttaa parantamalla huomiota kaipaavia sivuja tai kirjoittamalla puuttuvista aiheista.
Pomarkunjoki · Kemijoen vesistö · Oulunjoen vesistö · Teikkikoukkukalastus · Verkkokalastus talvella · Soisalo ·

Lisää artikkelitoive...

Tiesitkö, että...


<randomArea >

  • Kirjolohi ei pysty lisääntymään Suomen vesissä.
  • Ahven on yleisin onkikala
  • Paunetti on avoperärysä
  • Rasvakalan vatsaevät muodostavat imulevyn, jolla se voi kiinnittyä koville pinnoille
  • Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5–10 kiloa kasvaakseen itse yhden kilon. Suurilla hauilla tämä suhde kuitenkin muuttuu ja on jopa 30 : 1
  • Kuha eli Sander lucioperca

</randomArea>

<randomArea>

  • Suomen sisävesien tärkein saaliskala on muikku
  • Kalastusmatkailu on hyvin yleinen elinkeino
  • Suomen ennätyshauki painoi 18.8kg
  • Kalapedia ottaa vastaan uusia toimittajia
  • Ahven voi kasvaa yli kolmekiloiseksi.
  • Verkkojen jataan laskeminen tarkoittaa usean verkon laskemista peräkkäin.
  • Hauen väritys sopii hyvin vesikasvillisuuden suojissa piileskelyyn ja saaliin vaanimiseen.
  • Ennen siimana käytettiin hevosen häntäjouhia.
  • Matalan veden kaloilla väriaisti on varsin samanlainen kuin ihmisellä.
  • Hauen kutu käynnistyy, kun keväällä veden lämpötila yltää +7 asteeseen
  • Muikkua kutsutaan myös Maivaksi

</randomArea>

<randomArea>

  • Kesällä isot hauet ovat syvässä vedessä ja pienet matalassa vedessä.
  • Tiesitkö että ruma pohjamudissa elävä ruutana on sukua kauniille kultakalalle?
  • Kampela käyttää ravinnokseen simpukoita ja pohjaeläimiä, muun muassa kilkkejä ja katkoja.
  • Monnit on hävinneet suomesta vuonna 1866
  • Lohen on kerrottu saavan nimensä Gaius Julius Caersarilta.
  • Toutain voi kasvaa jopa 12-kiloiseksi.
  • Hapansilakka on ruotsalaisten perinneherkku
  • Nahkiaiset ovat loisia. Ne imevät kaloista nesteet ja veren.
  • Rautu elää pohjoisen karuissa ja kylmissä vesissä.
  • Kuore on parvikala, joka käyttää ravintonaan planktonia, katkoja ja halkoisjalkaisia äyriäisiä.
  • Ruutanan on nähty eläneen viikon pelkissä märissä sanomalehdissä.
  • Vähähappisissa vesissä ruutanat kasvavat vain 10-15cm pituiseksi.
  • Ahven voi elää jopa 20-25 vuotta.
  • Karppi on etäistä sukua kultakalalle
  • Särki esiintyy Aasian länsiosissa ja miltei koko Euroopassa, ei kuitenkaan Espanjassa, Italiassa tai Kreikassa.
  • 80-luvulla voitiin saada jopa 50 kg painoisia Niilinahvenia.
  • Säyne eli säynävä on myös petokala, eli se voi syödä myös itseään pienempiä kaloja.
  • Särjet vahvistavat kuulemansa äänet uimarakoissaan!
  • Mutu on toiminut koe-eläimenä mm. kalojen kuulon tutkimisessa
  • Hauki on Suomen toiseksi yleisin kala.
  • Lohen kerrotaan saaneen nimensä Julius Caesarilta, hänen ollessaan sotaretkellä Galliassa. Julius antoi isokokoiselle kalalle nimen salmo
  • Ahvenen ja kuhan kiduskannet ovat veitsenteräviä, ja niitä tulee varoa kalaa käsitellessä

</randomArea>

Lisää tiedonjyvä...


Kalapedia julkaistu!

Suomalaiselle kalastavalle kansalle on nyt vihdoin perustettu kalastustiedon keskus! Kalapedian toiminta-ajatus perustuu Wikipedian tekniikkaan ja sisältö kehittyy kävijöidensä luomistyössä. Jokainen siis voi täydentää Kalapediaa. Sinäkin!

Klikkaa yläreunasta "muokkaa"-linkkiä jos huomaat sivun, jossa ei ole vielä sisältöä tai jonka sisältö vaatii parannusta. Voit myös kirjoittaa artikkelin uudestaan, jotta siitä saataisiin entistä parempi. Kokeile artikkelin lisäämistä ja tule mukaan kasvavaan kehitystiimiimme! Jos sinulla on aiemmin kirjoittamiasi artikkeleita tallella, niin julkaise ne Kalapediassa muiden kalastajien luettavaksi!

Kalapedian idea

Tarkoituksenamme on tehdä internetiin kaiken kalastustietouden omaava tietolähde, joka tulevaisuudessa korvaisi kaikki kalastukseen liittyvät tietokirjat ja internetin artikkelisivustot. Tämä on erittäin kunnianhimoinen projekti.

Toteutamme siis "Artikkelit"-osion tällä palvelulla, koska Wiki-tekniikka mahdollistaa monipuolisemman tietomäärän ja muokattavuuden. Wikin ansiosta artikkeliin liittyvistä yksityiskohdista saa klikkaamalla lisätietoa. Esimerkiksi "Siian pilkintä"-artikkelista pääset helposti lukemaan sanoja klikkaamalla, että mitä tarkoittaa vaikka "Siika" tai "Pilkintä" tai "Pilkkivapa" tai "Surviaisentoukka" ym.

Artikkelit-osion tarkoituksena olisi kuitenkin ollut jokatapauksena kerätä mahdollisimman kattava tietopaketti eri kalastukseen liittyvistä asioista ja tämä Wiki tuo sen idean uusiin sfääreihin.

 

Ajankohtaista

Kalapedia on nyt myös Facebookissa!

Löydät Kalapedian nyt myös sosiaalisesta mediasta. | Tykkää tästä, ja liity mukaan keskusteluihin!


Kalapediaan haetaan uusia toimittajia!

Kalapedia on kunnianhimoinen hanke, jonka potentiaali ja tarve suomalaisten kalastajien keskuudessa on suuri. Sen kehittyminen vaatii kuitenkin ympärilleen tiiviin ja aktiivisen yhteisön, joka kehittää siitä uskottavan, kattavan ja vakavasti otettavan tiedonlähteen.

Haemme tiimiimme uusia toimittajia. Toimittajan homma on mielenkiintoista ja antoisaa, sillä saat itse vaikuttaa mitä milloinkin teet. Toimittajan työhön kuuluu kuvien etsimistä, artikkeleiden kirjoitusta ja erilaisiin projekteihin liittyvää suunnittelua yms.

Kalassa.net on maan johtava kalastusportaali, joka kehittyy sen käyttäjien avustuksella ja heidän toiveidensa mukaiseksi. Toimittajana sinulla on mahdollisuus vaikuttaa koko Kalassa.nettiin, ja sen tulevaisuuden suuntauksiin.

Mikäli kiinnostuksesi heräsi, ja haluaisit tulla mukaan sivuston toimintaan, voit laittaa Cpt Millerille vapaamuotoisen hakemuksen. Sinun ei tarvitse osata mitään entuudestaan, sillä opetamme sinulle kaiken tarvittavan, riittää että olet kiinnostunut oppimaan ja halukas vaikuttamaan asioihin!

Hakemukset voitte laittaa Cpt Millerin sähköpostiin, joka on kalapedia.miller@gmail.com









Kalapedian kuvapalvelu

Kalapedia on avannut uuden kuvapalvelun ja se tarvitsee kuvia. Lahjoittakaa kuvanne kalastuksesta ja kaloista Kalapedialle ja rekisteröitykää kuvapalveluun. Kuvapalveluun voitte laittaa välineistänne, saaliistanne ja vaikkapa maisemakuviakin kalastuspaikoistanne.

Klikkaa tästä ja lahjoita omia kalastuskuviasi Kalapedian käyttöön! >>