Ero sivun ”Saimaa” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{järvi | {{järvi | ||
| − | | kuva = <googlemap version="0.9" lat="61.308496" lon="28.190918" type="map" zoom="9" width=" | + | | kuva = <googlemap version="0.9" lat="61.308496" lon="28.190918" type="map" zoom="9" width="246" selector="no" controls="none"> |
61.320114, 28.081827 | 61.320114, 28.081827 | ||
</googlemap> | </googlemap> | ||
Versio 5. elokuuta 2010 kello 06.24
Saimaa on Suomen suurin järvi ja neljänneksi suurin makeavetinen luonnonjärvi Euroopassa. Se on Vuoksen vesistön pääjärvi, jonka laskujoki Vuoksi virtaa Laatokkaan, mistä Saimaan vedet laskevat edelleen Nevajokea pitkin Suomenlahteen.
Saimaan rannalla sijaitsevat kaupungit ovat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Savonlinna, Mikkeli, Varkaus, Joensuu ja Kitee.
Maantiede
Saimaan pinta-ala on noin 4 400 neliökilometriä. Saimaa muodostuu useista järvenselistä, joista suurimpia ovat Suur-Saimaan selkä eteläisellä Saimaalla, saariston pirstoma Pihlajavesi Savonlinnan eteläpuolella, luonnonkaunis Haukivesi Savonlinnan pohjoispuolella ja aava Pyhäselkä Joensuun eteläpuolella. Muita tunnettuja Saimaan osia ovat muun muassa kirkasvetinen Puruvesi, erämainen Luonteri sekä jylhä Kolovesi. Saimaa muodostaa keskeisimmän osan itäisestä Järvi-Suomesta.
Saimaan keskimääräinen pinnankorkeus on 75,70 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin mitattu syvyys on 84 metriä Yövedellä Käenniemenselässä Ison ja Pienen Riuttasaaren eteläpuolella. Suurimman osan vesistään Saimaa saa Pielisen reitiltä Pielisjoesta, joka laskee Saimaan tasolle Pyhäselällä Joensuussa. Toinen pohjoisista reiteistä Kallaveden reitti purkaa vetensä Saimaan tasolle Soisalon saaren länsipuolelta Leppävirran reittiä ja itäpuolelta Heinäveden reittiä pitkin. Näiden molempien reittien vedet saavuttavat Saimaan tason Haukivedellä Varkauden Huruskosken ja Heinäveden Pilpankosken jälkeen.
Historia
Jääkauden jälkeen noin 6 500 eaa. Saimaa muodosti Päijänteen kanssa yhtenäisen altaan, joka laski Kalajoen kautta Perämereen. Maankohoamisen vaikutuksesta yhteys Päijänteeseen katkesi ja Saimaasta muodostui erillinen järvi joka mursi kaksi lasku-uomaa Kymijokeen, josta oli tullut Päijänteen lasku-uoma. Toinen reitti kulki Mäntyharjun kautta ja toinen eli Valkealan reitti Salpausselkien välissä. Lopulta syntyi noin 4 000 eaa. Vuoksi, joka korvasi edellä mainitut uomat.<ref>http://www.mikroliitti.fi/aikakaa/aikakaaf.htm</ref>
Vesiliikenne
Saimaan kanava kulkee Lappeenrannasta Viipuriin ja Suomenlahteen. Toiset kanavat yhdistävät Saimaan toisiin itäisen Suomen järviin, muun muassa Unnukkaan, Kallaveteen, Pieliseen ja Juojärveen, muodostaen todellisen vesiteiden verkoston. Kanavia on aiemmin käytetty lähinnä puun ja muun rahtitavaran kuljettamiseen, mutta nykyisin - Saimaan kanavan vilkasta rahtialusliikennettä lukuun ottamatta - matkailijat, veneilijät ja risteilyalusten matkustajat muodostavat kanavien tärkeimmän käyttäjäryhmän.
Eläimistö
Saimaannorppa on vain Saimaalla elävä norpan uhanalainen alalaji, joka eristyi muista norppapopulaatioista noin 8000 vuotta sitten. Saimaannorppakanta on nykyisin vain noin 260 yksilöä. Saimaan ja Pielisen alueen kotoperäinen järvilohi ei enää lisäänny luonnonvaraisesti.
Katso myös